Perheiden kokemuksia arjesta vastaanottokeskuksessa
Mohamed, Habiba (2021)
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021060814962
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021060814962
Tiivistelmä
Opinnäytetyö käsittelee vastaanottokeskuksessa asuvien perheiden kokemuksia arjesta vastaanottokeskuksessa. Opinnäytetyö on toteutettu pääkaupunkiseudulla sijaitsevassa vastaanottokeskuksessa. Opinnäytetyön tarkoituksena on kuvata perheiden kokemuksia elämästä ja arjesta vastaanottokeskuksessa. Millaista on perheiden arki vastaanottokeskuksessa?
Opinnäytetyö toteutettiin kvalitatiivisena tutkimuksena. Tutkimuksen aineisto kerättiin haastattelemalla neljää turvapaikanhakijaa. Haastateltavat olivat kotoisin Afganistanista, Nepalista ja Kamerunista. Haastattelut toteutettiin englannin kielellä. Teoreettisessa viitekehyksessä avataan opinnäytetyön keskeisimmät käsitteet eli turvapaikanhakijat ja vastaanottopalvelut. Tämän lisäksi käsitellään lapsiperheiden hyvinvointia, monikulttuurista työskentelyä lapsiperheiden kanssa sekä vanhemmuutta eri kulttuureissa.
Tuloksista ilmeni, että elämä vastaanottokeskuksessa on haastavaa. Turvapaikanhakijoilla on elämässään läsnä jatkuva epätietoisuus huomisesta, sillä odottavat turvapaikkaprosessiinsa päätöstä Maahanmuuttovirastolta. Jo itsessään vaikea elämä tilanne yhdistettynä laitosmaiseen asumiseen voi iheuttaa turhautumista. Tuloksissa myös ilmeni, että muilta perheiltä saatava vertaistuki arjessa ja yleisesti elämäntilanteessa on suuri voimavara. Henkilökunnalta saatava tuki myös koettiin suurena apuna arjessa.
Turvapaikanhakijat eivät asu ainoastaan vastaanottokeskuksissa, joten jatkossa voisi tutkia minkälaisia kokemuksia vastaanottokeskuksen ulkopuolella asuvilla turvapaikanhakijoilla on arjesta Suomessa turvapaikanhakijoina.
Opinnäytetyö toteutettiin kvalitatiivisena tutkimuksena. Tutkimuksen aineisto kerättiin haastattelemalla neljää turvapaikanhakijaa. Haastateltavat olivat kotoisin Afganistanista, Nepalista ja Kamerunista. Haastattelut toteutettiin englannin kielellä. Teoreettisessa viitekehyksessä avataan opinnäytetyön keskeisimmät käsitteet eli turvapaikanhakijat ja vastaanottopalvelut. Tämän lisäksi käsitellään lapsiperheiden hyvinvointia, monikulttuurista työskentelyä lapsiperheiden kanssa sekä vanhemmuutta eri kulttuureissa.
Tuloksista ilmeni, että elämä vastaanottokeskuksessa on haastavaa. Turvapaikanhakijoilla on elämässään läsnä jatkuva epätietoisuus huomisesta, sillä odottavat turvapaikkaprosessiinsa päätöstä Maahanmuuttovirastolta. Jo itsessään vaikea elämä tilanne yhdistettynä laitosmaiseen asumiseen voi iheuttaa turhautumista. Tuloksissa myös ilmeni, että muilta perheiltä saatava vertaistuki arjessa ja yleisesti elämäntilanteessa on suuri voimavara. Henkilökunnalta saatava tuki myös koettiin suurena apuna arjessa.
Turvapaikanhakijat eivät asu ainoastaan vastaanottokeskuksissa, joten jatkossa voisi tutkia minkälaisia kokemuksia vastaanottokeskuksen ulkopuolella asuvilla turvapaikanhakijoilla on arjesta Suomessa turvapaikanhakijoina.