Päiväkoti Porslahden pedagogiikan ja pedagogisen johtajuuden kehittäminen kokouskäytäntöjen kautta
Vainonen, Hanna (2021)
Vainonen, Hanna
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021060714750
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021060714750
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kehittää helsinkiläisen varhaiskasvatusyksikön pedagogisia palavereita tukemaan pedagogista johtajuutta, pedagogiikan kehittymistä ja toiminnan laadun parantamista. Toteutin opinnäytetyön yhteistyössä kyseisen varhaiskasvatusyksikön johtajan ja varhaiskasvatuksen opettajien kanssa.
Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys muodostettiin tutustumalla aiheeseen liittyvään kirjallisuuteen ja ajankohtaisiin tutkimuksiin, jotka käsittelivät pedagogista johtajuutta, johtajan roolia työyhteisön kehityksessä ja toimintakulttuurin kehittämistä varhaiskasvatuksen kontekstissa.
Varhaiskasvatusyksikön varhaiskasvatuksen opettajille tehtiin kysely, jossa selvitettiin nykyisiä pedagogisten kokouksien rakenteita, haasteita ja kehittämistoiveita. Kyselystä saadut vastaukset analysoitiin sisällön analyysillä. Kokousten säännöllinen toteutuminen, arjesta nousevat aiheet ja toiminnan arviointi koettiin asioiksi, jotka ensisijaisesti tulisi toteutua palavereissa. Vastaajat kaipasivat myös asioiden yhteistä jakamista sekä kyseenalaistamista pedagogisen toiminnan laadun parantamiseksi. Vastauksista nousi esiin myös sovittujen asioi-den ja toimenpiteiden kirjaamisen tärkeys.
Henkilöstön vastausten perusteella ja lähdekirjallisuutta hyödyntäen kehitin varhaiskasvatusyksikön pedagogisiin kokouksiin vuosikellon, jossa kokousten aiheet on ryhmitelty jokaiseen vuodenaikaan sopivaksi. Kehitin myös pedagogisiin kokouksiin sopivia toimintatapoja ja rakenteita fasilitointia hyödyntäen. Kokouskäytäntöjä ja rakenteita kehittäessäni keskityttiin myönteisten käytäntöjen vahvistamiseen, ajankäytön tehostamiseen ja osallistumisen ja vai-kuttamisen mahdollistamiseen. Johtopäätöksinä toimintatutkimuksestani voisi kiteyttää seuraavat asiat: Pedagogisen toiminnan suunnitteluun, kehittämiseen ja laadunarviointiin tulee käyttää yhteisesti aikaa säännöllisesti, sekä asiat tulee kirjata ylös. Pedagogisen johtajuuden ja pedagogisen toiminnan laadun parantamisen kannalta on erittäin tärkeää, että kokousten rakenteet ovat toimivat ja kokoukset toteutuvat säännöllisesti. Kokousten sisällön tulee olla kohdennettu lapsiryhmistä lähteviin tarpeisiin ja arjen tilanteisiin, jotta ne palvelevat mahdollisimman hyvin niin henkilöstön kehitystä kuin lasten tarpeita.
Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys muodostettiin tutustumalla aiheeseen liittyvään kirjallisuuteen ja ajankohtaisiin tutkimuksiin, jotka käsittelivät pedagogista johtajuutta, johtajan roolia työyhteisön kehityksessä ja toimintakulttuurin kehittämistä varhaiskasvatuksen kontekstissa.
Varhaiskasvatusyksikön varhaiskasvatuksen opettajille tehtiin kysely, jossa selvitettiin nykyisiä pedagogisten kokouksien rakenteita, haasteita ja kehittämistoiveita. Kyselystä saadut vastaukset analysoitiin sisällön analyysillä. Kokousten säännöllinen toteutuminen, arjesta nousevat aiheet ja toiminnan arviointi koettiin asioiksi, jotka ensisijaisesti tulisi toteutua palavereissa. Vastaajat kaipasivat myös asioiden yhteistä jakamista sekä kyseenalaistamista pedagogisen toiminnan laadun parantamiseksi. Vastauksista nousi esiin myös sovittujen asioi-den ja toimenpiteiden kirjaamisen tärkeys.
Henkilöstön vastausten perusteella ja lähdekirjallisuutta hyödyntäen kehitin varhaiskasvatusyksikön pedagogisiin kokouksiin vuosikellon, jossa kokousten aiheet on ryhmitelty jokaiseen vuodenaikaan sopivaksi. Kehitin myös pedagogisiin kokouksiin sopivia toimintatapoja ja rakenteita fasilitointia hyödyntäen. Kokouskäytäntöjä ja rakenteita kehittäessäni keskityttiin myönteisten käytäntöjen vahvistamiseen, ajankäytön tehostamiseen ja osallistumisen ja vai-kuttamisen mahdollistamiseen. Johtopäätöksinä toimintatutkimuksestani voisi kiteyttää seuraavat asiat: Pedagogisen toiminnan suunnitteluun, kehittämiseen ja laadunarviointiin tulee käyttää yhteisesti aikaa säännöllisesti, sekä asiat tulee kirjata ylös. Pedagogisen johtajuuden ja pedagogisen toiminnan laadun parantamisen kannalta on erittäin tärkeää, että kokousten rakenteet ovat toimivat ja kokoukset toteutuvat säännöllisesti. Kokousten sisällön tulee olla kohdennettu lapsiryhmistä lähteviin tarpeisiin ja arjen tilanteisiin, jotta ne palvelevat mahdollisimman hyvin niin henkilöstön kehitystä kuin lasten tarpeita.