Psykososiaalinen kuormitus johtamisen haasteena kotihoidossa
Koczan, Annikka (2021)
Koczan, Annikka
2021
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021060815022
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021060815022
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tuoda esiin kotihoidon hoitajien kokeman vähäisen työn hallinnan ja stressin tunteen taustalla olevia tekijöitä sekä löytää keinoja vaikuttaa niihin johtamisen näkökulmasta. Tavoitteena oli kartoittaa, miten johtamisella voitaisiin vaikuttaa kotihoidon hoitajien psykososiaalisen kuormituksen vähentämiseksi. Opinnäytetyö tehtiin erään Uudenmaan kaupungin yhdelle kotihoitoalueista yhteistyössä alueen kotihoitopäällikön kanssa. Tietoperustana käytettiin työhyvinvointiin, psykososiaaliseen kuormitukseen ja erilaisiin johtamistapoihin liittyviä käsitteitä.
Opinnäytetyössä yhdistettiin kaksi eri menetelmää. Kvantitatiivisena menetelmänä käytettiin Aluehallintoviraston valmista Työn psykososiaaliset kuormitustekijät -kyselyä. Kvalitatiivisena menetelmänä kyselyn avoimen kysymyksen lisäksi käytettiin alueen kotihoitopäällikön haastattelua. Työn voimavaroja kuluttavaksi psykososiaaliseksi riskitekijäksi nousi kirkkaasti aikapula; 73 prosenttia kyselyyn osallistuneista vastasi liiallisen työmäärän työaikaan nähden kuormittaneen heitä haitallisesti joko melko usein tai erittäin usein viimeisen puolen vuoden aikana.
Opinnäytetyön keskeinen tulos on, että resurssivaje ja siitä johtuva aikapula aiheuttavat sekä työpaineista johtuvaa stressiä että vähäistä työn hallinnan tunnetta. Kotihoitopäällikön haastattelu tuki kyselyssä saatua tulosta. Henkilöstöpulaa voidaan yrittää lievittää opiskelijayhteistyötä kehittämällä sekä rekrytoimalla enemmän maahanmuuttajataustaisia työntekijöitä. Nykyinen hallitusohjelma keskittyy keinoihin kotihoidon resurssivajeen vähentämiseksi. Jatkotutkimusehdotuksiksi nousivat muun muassa eettinen kuormitus, sijaisten perehdytyksen ja johtamisen kehittäminen.
Opinnäytetyössä yhdistettiin kaksi eri menetelmää. Kvantitatiivisena menetelmänä käytettiin Aluehallintoviraston valmista Työn psykososiaaliset kuormitustekijät -kyselyä. Kvalitatiivisena menetelmänä kyselyn avoimen kysymyksen lisäksi käytettiin alueen kotihoitopäällikön haastattelua. Työn voimavaroja kuluttavaksi psykososiaaliseksi riskitekijäksi nousi kirkkaasti aikapula; 73 prosenttia kyselyyn osallistuneista vastasi liiallisen työmäärän työaikaan nähden kuormittaneen heitä haitallisesti joko melko usein tai erittäin usein viimeisen puolen vuoden aikana.
Opinnäytetyön keskeinen tulos on, että resurssivaje ja siitä johtuva aikapula aiheuttavat sekä työpaineista johtuvaa stressiä että vähäistä työn hallinnan tunnetta. Kotihoitopäällikön haastattelu tuki kyselyssä saatua tulosta. Henkilöstöpulaa voidaan yrittää lievittää opiskelijayhteistyötä kehittämällä sekä rekrytoimalla enemmän maahanmuuttajataustaisia työntekijöitä. Nykyinen hallitusohjelma keskittyy keinoihin kotihoidon resurssivajeen vähentämiseksi. Jatkotutkimusehdotuksiksi nousivat muun muassa eettinen kuormitus, sijaisten perehdytyksen ja johtamisen kehittäminen.