SÄHKÖISTEN OHJELMISTOJEN HYÖDYNTÄMINEN TILITOIMISTOISSA RAHANPESUEPÄILYN HAVAITSEMISEKSI
Hirvonen, Santeri (2021)
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021060815124
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021060815124
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä tutkittiin, kuinka tilitoimistot suoriutuvat rahanpesulain asetta-mista velvoitteista ja kuinka he hyödyntävät siinä sähköisiä ohjelmistoja. Tutkimuksen tavoitteena oli saada selville, miten sähköisiä ohjelmistoja hyödynnetään velvoitteiden noudattamiseen ja kuinka ne vaikuttavat rahanpesuepäilyn tunnistamiseen.
Opinnäytetyön ensimmäisessä teoreettisessa osassa tarkastellaan rahanpesua ilmiö-nä ja rahanpesuprosessin vaiheita. Toisessa teoreettisessa osassa tarkastellaan ra-hanpesun ehkäisyä, sen toimielimiä, valvontaviranomaisia ja ilmoitusvelvollisia elin-keinonharjoittajia ja niiden velvoitteita. Tutkimuksessa käytettiin laadullista tutkimus-menetelmää. Aineisto kerättiin haastattelemalla Taloushallintoliiton johtavaa asiantun-tijaa ja kolmea eri tilitoimistossa ja eri työtehtävässä työskentelevää henkilöä puo-listrukturoiduin haastatteluin. Aineisto analysoitiin käyttäen sisällönanalyysia.
Tutkimuksessa ilmeni, että tilitoimistot eivät täysin täytä rahanpesulain velvoitteita. Li-säksi havaittiin, että sähköisten ohjelmistojen koko potentiaalia ei hyödynnetä tilitoi-mistoissa. Sähköisistä ohjelmistoista on hyötyä joihinkin rahanpesulain velvoitteisiin. Niistä saa apua varsinkin erinäisten tietojen läpikäymiseen, kuten pakotelistojen, joita on äärimmäisen hidas käydä läpi manuaalisesti. Ohjelmiston kyvystä havaita rahan-pesuepäily ei voida haastatteluiden perusteella vetää yksiselitteistä johtopäätöstä, koska sähköisistä ohjelmistoista ei ole vielä käyttökokemuksia tarpeeksi pitkältä ajalta.
Opinnäytetyön ensimmäisessä teoreettisessa osassa tarkastellaan rahanpesua ilmiö-nä ja rahanpesuprosessin vaiheita. Toisessa teoreettisessa osassa tarkastellaan ra-hanpesun ehkäisyä, sen toimielimiä, valvontaviranomaisia ja ilmoitusvelvollisia elin-keinonharjoittajia ja niiden velvoitteita. Tutkimuksessa käytettiin laadullista tutkimus-menetelmää. Aineisto kerättiin haastattelemalla Taloushallintoliiton johtavaa asiantun-tijaa ja kolmea eri tilitoimistossa ja eri työtehtävässä työskentelevää henkilöä puo-listrukturoiduin haastatteluin. Aineisto analysoitiin käyttäen sisällönanalyysia.
Tutkimuksessa ilmeni, että tilitoimistot eivät täysin täytä rahanpesulain velvoitteita. Li-säksi havaittiin, että sähköisten ohjelmistojen koko potentiaalia ei hyödynnetä tilitoi-mistoissa. Sähköisistä ohjelmistoista on hyötyä joihinkin rahanpesulain velvoitteisiin. Niistä saa apua varsinkin erinäisten tietojen läpikäymiseen, kuten pakotelistojen, joita on äärimmäisen hidas käydä läpi manuaalisesti. Ohjelmiston kyvystä havaita rahan-pesuepäily ei voida haastatteluiden perusteella vetää yksiselitteistä johtopäätöstä, koska sähköisistä ohjelmistoista ei ole vielä käyttökokemuksia tarpeeksi pitkältä ajalta.