Theseus käyttökatko ma 22.4. klo 12 alkaen. Katko jatkuu 22.4. klo 15 asti ja on koko Theseuksen laajuinen. Lisäksi töiden käsittely ja syöttö on estetty ti 23.4. ainakin klo 12 asti.
Theseus service break from Mon 22.4. at 12:00. The break will last until 15:00 on Mon 22.4. and is Theseus-wide. In addition, processing and uploading of work will be blocked until at least 12:00 on Tue 23.4.
Työntekijöiden kokemuksia vanhemmuden tuesta Lohjan kaupungin varhaiskasvatuksessa Perhepolku-menetelmän keinoin
Kaarlela, Pia; Tuomi, Pia (2021)
Kaarlela, Pia
Tuomi, Pia
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021060815103
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021060815103
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kerätä neljän eri päiväkodin 3–5-vuotiaiden ryhmien varhaiskasvattajilta tietoa, mielipiteitä sekä kokemuksia vanhemmuuden tukemisesta Lohjan kaupungin varhaiskasvatuksessa ja selvittää, mitkä tekijät ovat vaikuttaneet varhaiskasvattajien päätökseen Perhepolku-menetelmän koulutukseen osallistumisesta.
Tutkielman tulokset tarjoavat uutta tietoa, jonka pohjalta yhteistyökumppanimme voivat kehittää omaa toimintaansa. Tämä laadullisen sekä määrällisen näkökulman sisältävä opinnäytetyö toteutettiin yhteistyössä Lohjan kaupungin varhaiskasvatuksen sekä Perhepolku-menetelmän kehittäjän ja kouluttajan Tellervo Uljaan kanssa. Tutkielma toteutettiin strukturoidulla kyselylomakkeella. Aineisto analysoitiin sisällönanalyysillä hyödyntäen aineistopohjaisen analyysin teoriaa. Aineiston pohjalta teemoitimme vastaukset, joita esittelemme tutkielman tuloksissa.
Tietoperusta valittiin tarkoin ja tavoitteena oli, että se tukee tutkimuskysymyksiä sekä taustoittaa tutkielman teoriapohjaa sekä tuloksia. Teoriapohjastamme saa hyvän kuvan vanhemmuudesta, sen haasteista, sekä tuen eri mahdollisuuksista. Teoriaosuudessa tarkastelimme lisäksi Perhepolku-menetelmän sisältöä ja tarkoitusta sekä vertaistukea ja myötätuntoa.
Tutkielman tulosten perusteella Lohjan kaupungin varhaiskasvatuksessa vanhemmuuden tuki nähdään erittäin tärkeänä. Kasvattajilla on monia eri keinoja, joilla he tukevat vanhemmuutta, mutta myös tukea estäviä tekijöitä nousi esiin. Suurimmiksi esteiksi mainittiin aika- ja resurssipula. Vanhemmuuden tuen kehittämistä voisi kasvattajien mukaan lisätä esimerkiksi moniammatillisella yhteistyöllä, kouluttautumalla sekä yhteisillä tapahtumilla. Perhepolku-koulutukseen osallistumisen mahdollisuutta oli tarjottu vastaajien mukaan vain pienelle osalle työntekijöistä. Suurimmaksi huomioksi nousi se, etteivät kasvattajat tienneet Perhepolku-koulutuksen sisältöä ja tarkoitusta. Kasvattajilla oli kuitenkin mielenkiintoa saada lisää tietoa koulutuksesta ja osallistua siihen tulevaisuudessa
Tutkielman tulokset tarjoavat uutta tietoa, jonka pohjalta yhteistyökumppanimme voivat kehittää omaa toimintaansa. Tämä laadullisen sekä määrällisen näkökulman sisältävä opinnäytetyö toteutettiin yhteistyössä Lohjan kaupungin varhaiskasvatuksen sekä Perhepolku-menetelmän kehittäjän ja kouluttajan Tellervo Uljaan kanssa. Tutkielma toteutettiin strukturoidulla kyselylomakkeella. Aineisto analysoitiin sisällönanalyysillä hyödyntäen aineistopohjaisen analyysin teoriaa. Aineiston pohjalta teemoitimme vastaukset, joita esittelemme tutkielman tuloksissa.
Tietoperusta valittiin tarkoin ja tavoitteena oli, että se tukee tutkimuskysymyksiä sekä taustoittaa tutkielman teoriapohjaa sekä tuloksia. Teoriapohjastamme saa hyvän kuvan vanhemmuudesta, sen haasteista, sekä tuen eri mahdollisuuksista. Teoriaosuudessa tarkastelimme lisäksi Perhepolku-menetelmän sisältöä ja tarkoitusta sekä vertaistukea ja myötätuntoa.
Tutkielman tulosten perusteella Lohjan kaupungin varhaiskasvatuksessa vanhemmuuden tuki nähdään erittäin tärkeänä. Kasvattajilla on monia eri keinoja, joilla he tukevat vanhemmuutta, mutta myös tukea estäviä tekijöitä nousi esiin. Suurimmiksi esteiksi mainittiin aika- ja resurssipula. Vanhemmuuden tuen kehittämistä voisi kasvattajien mukaan lisätä esimerkiksi moniammatillisella yhteistyöllä, kouluttautumalla sekä yhteisillä tapahtumilla. Perhepolku-koulutukseen osallistumisen mahdollisuutta oli tarjottu vastaajien mukaan vain pienelle osalle työntekijöistä. Suurimmaksi huomioksi nousi se, etteivät kasvattajat tienneet Perhepolku-koulutuksen sisältöä ja tarkoitusta. Kasvattajilla oli kuitenkin mielenkiintoa saada lisää tietoa koulutuksesta ja osallistua siihen tulevaisuudessa