Ketterän ohjelmistokehityksen laadun johtaminen IT-alan yrityksessä
Westerback, Maria-Theresia (2021)
Westerback, Maria-Theresia
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021060815177
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021060815177
Tiivistelmä
Nyky-yhteiskunnassa korostuu organisaatioiden riippuvuus digitaaliseen kaupankäyntiin ja asiakassuhteen hoitoon. Liiketoiminnan painopiste on siirtynyt kohti digitaalisuutta. Digitalisuuden ilmentymiä ovat käytettävyys, automatisaatio, robotiikka ja tekoäly sekä erilaiset alustaratkaisut. Digitalisoinnilla ja teknologisilla uudistuksilla tuetaan asiakkaan arvon muodostumista sekä saadaan muotoiltua organisaation prosessit tuottamaan parempaa liiketoimintahyötyä. Organisaatioiden on kriittisesti pohdittava kyvykkyyksiään johtaa digitaalista muutosta kehitys- ja projektipainotteisessa ympäristössä sekä sopeuduttava muutokseen kehittämällä osaamistaan, oppimistaan ja ketteryyttään. Johtamisella on suuri merkitys muuttuvassa toimintaympäristössä. Muutoksen hallinta vaatii osaamista ja rohkeutta kyseenalaistaa nykyiset toimintamallit ja prosessit sekä parantaa johtamisen laatua.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli ymmärtää ketterän ohjelmistokehityksen laadun johtamista, sen haasteita ja pullonkauloja sekä kehittää työkaluja laadun johtamiseen. Tavoitteena oli parantaa kohdeorganisaation olemassa olevaa tapaa mallintaa ja mittaroida ohjelmistokehityksen laadun määrittelyä, seuraamista ja johtamista. Tämän opinnäytetyön tutkimusosuus toteutettiin tapaustutkimuksena. Tunnistettuna ongelmana oli tilaajan, että toteutuksesta vastaavan toimijan välisen vuorovaikutuksen laadun parantaminen. Tavoitteena oli pohtia vuorovaikutuksen laadun parantumisen vaikutuksia ohjelmistokehitysprojektin johtamiseen uusien työkalujen kautta.
Opinnäytetyön tuloksena voidaan todeta, että ohjelmistokehittämisen laadun johtamiseen vaikuttavat vahvasti organisaation kulttuurin kypsyys ketterien menetelmien käyttämiseen, asiakkaan teknologiaosaamisen laajuus sekä mallien, mittareiden, dokumentointi- ja raportointitavan sekä digitaalisten työkalujen yhteensopivuus organisaation prosesseihin ja päätöksentekopisteisiin. Löydökset vaikuttavat olevan varsin yleispäteviä ja sovellettavissa laajemminkin organisaatioiden käyttöön, kun pohditaan organisaatiotasoisesti ja projektin suunnitteluvaiheessa sitä, miten organisaatio voi tukea yksittäisiä ohjelmistokehitysprojekteja onnistumaan.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli ymmärtää ketterän ohjelmistokehityksen laadun johtamista, sen haasteita ja pullonkauloja sekä kehittää työkaluja laadun johtamiseen. Tavoitteena oli parantaa kohdeorganisaation olemassa olevaa tapaa mallintaa ja mittaroida ohjelmistokehityksen laadun määrittelyä, seuraamista ja johtamista. Tämän opinnäytetyön tutkimusosuus toteutettiin tapaustutkimuksena. Tunnistettuna ongelmana oli tilaajan, että toteutuksesta vastaavan toimijan välisen vuorovaikutuksen laadun parantaminen. Tavoitteena oli pohtia vuorovaikutuksen laadun parantumisen vaikutuksia ohjelmistokehitysprojektin johtamiseen uusien työkalujen kautta.
Opinnäytetyön tuloksena voidaan todeta, että ohjelmistokehittämisen laadun johtamiseen vaikuttavat vahvasti organisaation kulttuurin kypsyys ketterien menetelmien käyttämiseen, asiakkaan teknologiaosaamisen laajuus sekä mallien, mittareiden, dokumentointi- ja raportointitavan sekä digitaalisten työkalujen yhteensopivuus organisaation prosesseihin ja päätöksentekopisteisiin. Löydökset vaikuttavat olevan varsin yleispäteviä ja sovellettavissa laajemminkin organisaatioiden käyttöön, kun pohditaan organisaatiotasoisesti ja projektin suunnitteluvaiheessa sitä, miten organisaatio voi tukea yksittäisiä ohjelmistokehitysprojekteja onnistumaan.