Vaarojen tunnistaminen ja työolojen seuranta Helsingin vankilassa
Kiiskilä, Mikko; Ratilainen, Jani (2021)
Lataukset:
Kiiskilä, Mikko
Ratilainen, Jani
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021060915253
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021060915253
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli parantaa Helsingin vankilan asuinosastojen työturvallisuutta. Työturvallisuutta parannettiin ja kehitettiin tunnistamalla asuinosastoilla mahdollisia vaaran aiheuttajia ja parantamalla työolojen seurantaa opinnäytetyönä valmistuneen riskienhallintatyökalun avulla. Tilaajana toimi Helsingin vankilan apulaisjohtaja Krista Künnapuu. Riskienhallintatyökalu kehitettiin asuinosastoilla työskentelevien rikosseuraamusesimiesten käyttöön ja se toimii osana Helsingin vankilan jatkuvaa riskien arviointiprosessia. Riskienhallintatyökalu on lomake, joka toimii tarkas-tuslistana. Lomakkeen avulla tunnistetaan vaaroja ja seurataan työoloja Helsingin vankilan asuin-osastoilla.
Opinnäytetyön tietoperustana käytetään työturvallisuuslakia, Työturvallisuuskeskuksen julkaisemaa Riskien arviointi työpaikalla -työkirjaa ja Helsingin vankilassa käytössä olevan Turva-Arvi-sovelluksen tietoja ja tilastoja. Tiedonkeruumenetelmänä käytettiin POA-menetelmää ja turvallisuusauditointia. Järjestimme vankilassa neljä POA-tilaisuutta, joihin osallistui ihmisiä eri henkilöstöryhmistä. POA-menetelmällä kartoitimme mahdollisia riskejä ja turvallisuusauditoinnin avulla tunnistimme vaaroja asuinosastoilla. Menetelmien avulla saatujen tietojen perusteella riskienhal-lintatyökalu saatettiin lomakkeen muotoon.
Opinnäytetyön tuloksen arviointi tapahtuu pitkäjänteisellä seurannalla, jonka avulla voidaan todeta vähenevätkö työtapaturmat ja sairauspoissaolot, kun asuinosastoilta on poistettu vaaraa aiheuttavia tekijöitä. Riskienhallintatyökalun käytettävyyttä ovat arvioineet sitä testanneet rikosseuraamusesimiehet. Arvioinnin perusteella työkalu soveltuu käytettäväksi Helsingin vankilan asuinosastoilla ja on myös muokattavissa toimimaan toisessa ympäristössä, esimerkiksi työtoiminnassa tai laitoksen yleisissä tiloissa. Opinnäytetyötä tehdessä kävi ilmi rikosseuraamusesimiesten selkeä kou-lutustarve riskienhallintaan ja työturvallisuusvastuisiin liittyvissä asioissa.
Opinnäytetyön tietoperustana käytetään työturvallisuuslakia, Työturvallisuuskeskuksen julkaisemaa Riskien arviointi työpaikalla -työkirjaa ja Helsingin vankilassa käytössä olevan Turva-Arvi-sovelluksen tietoja ja tilastoja. Tiedonkeruumenetelmänä käytettiin POA-menetelmää ja turvallisuusauditointia. Järjestimme vankilassa neljä POA-tilaisuutta, joihin osallistui ihmisiä eri henkilöstöryhmistä. POA-menetelmällä kartoitimme mahdollisia riskejä ja turvallisuusauditoinnin avulla tunnistimme vaaroja asuinosastoilla. Menetelmien avulla saatujen tietojen perusteella riskienhal-lintatyökalu saatettiin lomakkeen muotoon.
Opinnäytetyön tuloksen arviointi tapahtuu pitkäjänteisellä seurannalla, jonka avulla voidaan todeta vähenevätkö työtapaturmat ja sairauspoissaolot, kun asuinosastoilta on poistettu vaaraa aiheuttavia tekijöitä. Riskienhallintatyökalun käytettävyyttä ovat arvioineet sitä testanneet rikosseuraamusesimiehet. Arvioinnin perusteella työkalu soveltuu käytettäväksi Helsingin vankilan asuinosastoilla ja on myös muokattavissa toimimaan toisessa ympäristössä, esimerkiksi työtoiminnassa tai laitoksen yleisissä tiloissa. Opinnäytetyötä tehdessä kävi ilmi rikosseuraamusesimiesten selkeä kou-lutustarve riskienhallintaan ja työturvallisuusvastuisiin liittyvissä asioissa.