Kehityskeskustelu osaamisen kehittämisen tukena : Äänekosken kaupungin kehityskeskusteluprosessin kehittäminen
Takkinen, Marjo (2021)
Takkinen, Marjo
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021060915292
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021060915292
Tiivistelmä
Tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa toimeksiantajalle tietoa siitä, millä tavalla nykyistä kehityskeskusteluprosessia tulisi kehittää. Rinnalla tavoiteltiin tietoa siitä, millä tavalla osaamisen kehittäminen saadaan näkyvämmäksi osaksi kehityskeskusteluja. Tutkimuksen kohteena oli Äänekosken kaupunki, pohjoisessa Keski-Suomessa sijaitseva kuntaorganisaatio.
Tutkimus toteutettiin kehittämistutkimuksena, jossa määrällisenä tutkimusmenetelmänä käytettiin esihenkilöille kohdennettua kyselyä, johon vastasi 63 % toimeksiantajan esihenkilöistä. Laadullisena menetelmänä käytettiin työpajaa, johon osallistui viisi toimeksiantajan edustajaa. Kyselytutkimuksen tulokset analysoitiin ennen työpajaa, sillä työpajan sisällön suunnittelun pohjana käytettiin tutkimuskysymysten lisäksi esihenkilöiden kyselyn tuloksia. Työpajatyöskentelyssä käytettiin osallistavia menetelmiä.
Tutkimus osoitti, että kehityskeskusteluprosessin kehittämisen painopisteet ovat sisällössä, toteutuksessa sekä seurannassa siten, että osaamisen kehittäminen rakennetaan näkyväksi läpi koko prosessin. Kehityskeskusteluiden tulee olla osin strukturoituja ja sopivasti muunneltavia, sillä työyksikköjen ja yksilöiden tarpeet käsiteltävien asioiden suhteen ovat erilaisia.
Kehityskeskustelut ovat hyvä keino hahmottaa työntekijän osaamisen nykytilaa. Lisäksi keskustelut auttavat hahmottamaan osaamistarpeita. Osaamisen kehittäminen tulee kuitenkin saada osaksi arkea. Ei riitä, että osaamista käsitellään kattavasti ainoastaan kerran vuodessa käytävissä kehityskeskustelussa. Tämä tarkoittaa organisaation palautekäytäntöjen laajempaa tarkastelua.
Tutkimus toteutettiin kehittämistutkimuksena, jossa määrällisenä tutkimusmenetelmänä käytettiin esihenkilöille kohdennettua kyselyä, johon vastasi 63 % toimeksiantajan esihenkilöistä. Laadullisena menetelmänä käytettiin työpajaa, johon osallistui viisi toimeksiantajan edustajaa. Kyselytutkimuksen tulokset analysoitiin ennen työpajaa, sillä työpajan sisällön suunnittelun pohjana käytettiin tutkimuskysymysten lisäksi esihenkilöiden kyselyn tuloksia. Työpajatyöskentelyssä käytettiin osallistavia menetelmiä.
Tutkimus osoitti, että kehityskeskusteluprosessin kehittämisen painopisteet ovat sisällössä, toteutuksessa sekä seurannassa siten, että osaamisen kehittäminen rakennetaan näkyväksi läpi koko prosessin. Kehityskeskusteluiden tulee olla osin strukturoituja ja sopivasti muunneltavia, sillä työyksikköjen ja yksilöiden tarpeet käsiteltävien asioiden suhteen ovat erilaisia.
Kehityskeskustelut ovat hyvä keino hahmottaa työntekijän osaamisen nykytilaa. Lisäksi keskustelut auttavat hahmottamaan osaamistarpeita. Osaamisen kehittäminen tulee kuitenkin saada osaksi arkea. Ei riitä, että osaamista käsitellään kattavasti ainoastaan kerran vuodessa käytävissä kehityskeskustelussa. Tämä tarkoittaa organisaation palautekäytäntöjen laajempaa tarkastelua.