Syväjohtamisesta työkaluja esihenkilötyöhön, case: Stadin ammatti- ja aikuisopisto
Penttinen, Minna; Rissanen, Minna (2021)
Penttinen, Minna
Rissanen, Minna
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021060915341
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021060915341
Tiivistelmä
Johtamista voidaan määritellä eri tavoin, se on perinteisesti jaoteltu ihmisten johtamiseen ja asioiden johtamiseen. Transformationaalisessa johtamistavassa painotetaan vuorovaikutusprosessia ja yksilöiden kehittymistä. Vuorovaikutuksella on suuri merkitys organisaatioissa, joiden toiminta perustuu yhteistyölle muiden ihmisten kanssa. Syväjohtaminen pohjautuu transformationaaliseen johtamiseen ja sen tavoitteena on erinomaisen johtamiskäyttäytymisen malli. Syväjohtaminen ei ole johtamisteoria, vaan se ohjaa esihenkilövalmennusta.
Tämän kehittämistyön tarkoituksena oli selvittää, kuinka opetushenkilöstö kokee lähiesihenkilötyön Stadin ammatti- ja aikuisopistossa tällä hetkellä. Lisäksi selvitettiin esihenkilöiden omia johtamisperiaatteita ja alaisten motivoinnin keinoja sekä palautteen pyytämistä ja vastaanottamista esihenkilötyössä. Kehittämistyön tavoitteena on saada aikaan ehdotuksia lähiesihenkilötyön kehittämiseksi ja konkretisoida tuloksia palvelumuotoilun keinoin.
Tietoperustana kehittämistyössä on ihmisten johtaminen, millaista vuorovaikutusosaamista esihenkilön työssä tarvitaan. Kehittämistyössä johtamista käsitellään syväjohtamisen näkökulmasta, painottuen erityisesti luottamukseen, motivaatioon sekä työyhteisön kannustamiseen ja kehittämiseen.
Kehittämistyössä käytettiin määrällistä ja laadullisia menetelmiä. Tutkimusmenetelminä käytettiin kyselytutkimusta, teemahaastatteluja ja havainnointia. Kehittämistyössä on käytetty triangulaatiota, eli työhön oli yhdistetty erilaisia lähestymistapoja ja menetelmiä. Triangulaation avulla voitiin lisätä kehittämistyön luotettavuutta tarkastellen tuloksia eri näkökulmista.
Kehittämistyön tuloksista ilmeni, että kyselytutkimukseen vastanneista valtaosa oli tyytyväisiä esihenkilön johtamistapaan. Esihenkilön koettiin vastausten perusteella olevan tiedoiltaan ja taidoiltaan hyvä työssään, että häneen voi luottaa ja hän myös luottaa alaisiinsa. Kyselytutkimuksessa oli myös avoin kysymys, jonka vastauksista kuitenkin nousi esiin, että johtamisessa esiintyy myös epätasaarvoa ja epäselvyyttä vastuiden jaossa. Teemahaastatteluissa keskeisenä tuloksena nousi esille esihenkilöiden tahtotila positiiviseen ja valmentavaan johtamiseen. Esihenkilöiden haastatteluissa ilmeni työyhteisön tärkeys ja vastuun jakaminen alaisille. Tutkimustulosten perusteella oli huomattavissa, että esihenkilöillä oli tavoitteena saada työyhteisö yhdessä ratkomaan asioita ja tekemään päätöksiä.
Tämän kehittämistyön tavoite saavutettiin toteuttamalla esihenkilötyön tueksi visuaalisia palvelumuotoilun työkaluja. Jatkokehittämisehdotuksena on parantaa palauteprosessia Stadin ammatti- ja aikuisopistossa. Palautteesta esihenkilö saa tärkeää tietoa toiminnastaan, vuorovaikutuksestaan sekä johtamisestaan ja sen hyödyntäminen on tärkeää oman johtamiskäyttäytymisen kehittämisessä.
Tämän kehittämistyön tarkoituksena oli selvittää, kuinka opetushenkilöstö kokee lähiesihenkilötyön Stadin ammatti- ja aikuisopistossa tällä hetkellä. Lisäksi selvitettiin esihenkilöiden omia johtamisperiaatteita ja alaisten motivoinnin keinoja sekä palautteen pyytämistä ja vastaanottamista esihenkilötyössä. Kehittämistyön tavoitteena on saada aikaan ehdotuksia lähiesihenkilötyön kehittämiseksi ja konkretisoida tuloksia palvelumuotoilun keinoin.
Tietoperustana kehittämistyössä on ihmisten johtaminen, millaista vuorovaikutusosaamista esihenkilön työssä tarvitaan. Kehittämistyössä johtamista käsitellään syväjohtamisen näkökulmasta, painottuen erityisesti luottamukseen, motivaatioon sekä työyhteisön kannustamiseen ja kehittämiseen.
Kehittämistyössä käytettiin määrällistä ja laadullisia menetelmiä. Tutkimusmenetelminä käytettiin kyselytutkimusta, teemahaastatteluja ja havainnointia. Kehittämistyössä on käytetty triangulaatiota, eli työhön oli yhdistetty erilaisia lähestymistapoja ja menetelmiä. Triangulaation avulla voitiin lisätä kehittämistyön luotettavuutta tarkastellen tuloksia eri näkökulmista.
Kehittämistyön tuloksista ilmeni, että kyselytutkimukseen vastanneista valtaosa oli tyytyväisiä esihenkilön johtamistapaan. Esihenkilön koettiin vastausten perusteella olevan tiedoiltaan ja taidoiltaan hyvä työssään, että häneen voi luottaa ja hän myös luottaa alaisiinsa. Kyselytutkimuksessa oli myös avoin kysymys, jonka vastauksista kuitenkin nousi esiin, että johtamisessa esiintyy myös epätasaarvoa ja epäselvyyttä vastuiden jaossa. Teemahaastatteluissa keskeisenä tuloksena nousi esille esihenkilöiden tahtotila positiiviseen ja valmentavaan johtamiseen. Esihenkilöiden haastatteluissa ilmeni työyhteisön tärkeys ja vastuun jakaminen alaisille. Tutkimustulosten perusteella oli huomattavissa, että esihenkilöillä oli tavoitteena saada työyhteisö yhdessä ratkomaan asioita ja tekemään päätöksiä.
Tämän kehittämistyön tavoite saavutettiin toteuttamalla esihenkilötyön tueksi visuaalisia palvelumuotoilun työkaluja. Jatkokehittämisehdotuksena on parantaa palauteprosessia Stadin ammatti- ja aikuisopistossa. Palautteesta esihenkilö saa tärkeää tietoa toiminnastaan, vuorovaikutuksestaan sekä johtamisestaan ja sen hyödyntäminen on tärkeää oman johtamiskäyttäytymisen kehittämisessä.