"Koska tässä minä tiedän, että minä olen ihminen" : Oulussa asuvien Venäjältä tulleiden ikääntyneiden paluumuuttajien kokemuksia elämänlaadusta

Abstract

Opinnäytetyömme tarkoituksena oli kuvata haastattelemiemme Venäjältä tulleiden ikääntyneiden paluumuuttajien kokemuksia elämänlaadusta. Tarkoituksemme oli myös eritellä hyvää elämänlaatua vahvistavia ja heikentäviä tekijöitä. Tavoitteenamme oli tuottaa tietoa ikääntyneiden paluumuuttajien elämänlaadusta IkäEhyt-hankkeelle sekä sosiaali- ja terveysalan toimijoille. Tiedon tuottamisessa pyrimme monialaisuuteen, jota mahdollisti sosiaalialan koulutusohjelman sekä vanhustyön koulutusohjelman toisiaan täydentävät opinnot.

Käytimme laadullista tutkimusmenetelmää. Aineiston keräsimme keväällä 2012 haastattelemalla kolmea Venäjältä tullutta ikääntynyttä paluumuuttajaa. Haastattelumme runko pohjautui hyvän elämän ja elämänlaadun teorioihin muodostaen teemat: koti/asuinympäristö, ihmissuhteet, terveys, elämänkokemus/elämän realiteettien hyväksyntä, itsenäinen selviytyminen/arki, uskonto, positiivisten tunteiden lähteet/huumori/ilo.

Tutkimustulokset osoittivat, että koti, ihmissuhteiden laatu, harrastukset, eletyn elämän hyväksyminen ja positiivinen asennoituminen tulevaisuuteen vahvistavat kokemusta hyvästä elämänlaadusta. Hyvän elämänlaadun kokemusta heikentävänä tekijänä koettiin voimakkaimmin muutokset terveyteen ja toimintakykyyn liittyen. Uskonnolla ei ollut oletetun suurta merkitystä elämänlaadun kannalta. Kaksikielisyys oli hyvän elämänlaadun vahvistava tekijä, mutta oma epävarmuus suomen kielien taitamisesta näyttäytyi heikentävänä tekijänä.

The purpose of our thesis was to find out how elderly returnees from Russia living in Oulu experience quality of life. Another aim was to find and analyse some factors that on the one hand increase and on the other hand decrease the quality of life.

Our aim was to produce information about elderly people’s quality of life both for the IkäEhyt project, and for actors in the social and health care services. We were aiming at a multidisciplinary approach, which enabled mutually beneficial contributions from both a Degree Programme in Social Service and from a Degree Programme in Human Ageing and Elderly Service.

Our research employed the qualitative research approach. The primary material was gathered through interviews with three elderly returnees from Russia in the spring of 2012. The core of our interview was centred around the theories of good life and quality of life, which covered the following themes: home/living environment, interpersonal relations, health, life experience/acceptance of the realities of life, ability to manage life independently/day to day life, religion, sources of positive feelings/humour/joy.

Our research findings showed that the quality of interpersonal relationships, hobbies, acceptance of past life and a positive attitude towards the future are factors enhancing the experience of quality of life. The strongest factors contributing to reduced experience of quality of life were found to be changes relating to health and the functional capacity. Religion’s importance to the quality of life was found to be smaller than expected. Bilingualism contributed favourably to an experience of quality of life, whereas insecurity about one’s own abilities to speak the Finnish language was found to decrease quality of life.