Perheiden tuen tarpeen tunnistaminen varhaiskasvatuksessa

Abstract

Tämän opinnäytetyön tarkoitus oli selvittää, kuinka varhaiskasvatuksen ammattilaiset tunnistavat perheiden varhaisen tuen tarpeen ja minkälaisia toimintatapoja heillä on työskennellä huolen herätessä. Lisäksi opinnäytetyössä kartoitettiin varhaiskasvatusammattilaisten saamaa koulutusta aiheeseen liittyen sekä kehittämisideoita kouluttautumiseen perheiden tuen tarpeen tunnistamiseksi. Opinnäytetyön tietoperusta koostui aiheeseen liittyvästä kirjallisuudesta ja sen pääpainopiste keskittyi varhaiskasvatukseen, vanhempien kanssa tehtyyn yhteistyöhön sekä ennaltaehkäisevään työotteeseen varhaiskasvatuksen toiminnassa.

Tutkimus toteutettiin erään Pirkanmaalla sijaitsevan varhaiskasvatusyksikön ammattilaisille laadullisin menetelmin, puolistrukturoidun lomakehaastattelun avulla. Tuloksissa painottui perheiden tuen tarpeen tunnistamiseen liittyen arkinen vuorovaikutus, havainnointi, aikaresurssit sekä työtiimin ja varhaiskasvatuksen erityisopettajan ammatillinen tuki. Lisäksi esiin nousi työntekijöiden halu oppia ja kehittyä tuen tarpeen tunnistamisessa ja huolen puheeksi ottamisessa, sekä työnantajan tarjoaman koulutuksen ja yleisen ohjeistuksen puutteellisuus. Tärkeimmät kehitysehdotukset koskevat koulutusta ja ohjeistusta, joilla edesautettaisiin työntekijöiden tasavertaisia mahdollisuuksia perheiden tuen tarpeen tunnistamiseen koulutustasosta riippumatta ja vahvistettaisiin varhaiskasvatuksen palvelun tasalaatuisuutta.

The purpose of this thesis was to find out how early childhood professionals recognized the families in need of early support and what kind of policies they have in their work when concerns arise. In addition, the thesis also explored the related education given to early childhood professionals, as well as development ideas for education to identify the need for early family support. The theoretical framework of the thesis consisted of topic related literature and its main focus was on early childhood education cooperation with parents and a preventive approach to early childhood education.

The study was conducted on a group of early childhood professionals in Pirkanmaa. The research was conducted using qualitative methods through a semi-structured interview. The results emphasized the need for family support, everyday interaction and observation related to identification, time resources and professional support for the work team and special needs teacher. In addition, the desire of employees to learn and develop emerged, identifying the need for support and addressing concerns and inadequate training and general guidance provided by the employer. The main development proposals concerned training and guidance that would promote equal opportunities for workers and help identify the need for family support, regardless of the level of education, to strengthen the uniformity of early childhood education services.