Koronaviruspandemian vaikutus ensihoidon (EMA) henkilöstön työhyvinvointiin

Abstract

Opinnäytetyö käsitteli koronaviruspandemian vaikutusta ensihoidon työhyvinvointiin. Tutkimuksen tarkoituksena kartoitettiin toimeksiantajan eli Ema Finland Oy:n ensihoidon henkilöstön työhyvinvointia koronaviruspandemian aikana, ensihoidon henkilöstön näkökulmasta. Tavoitteena tuotettiin tietoa ensihoitajien työhyvinvoinnista koronanviruspandemian aikana työhyvinvointikyselyn avulla ja nostettiin esille riskitekijöitä, jotka vaarantavat ensihoidon henkilöstön työhyvinvoinnin pandemian aikana.

Työssä käsiteltiin teoriatasolla työhyvinvointia, koronavirusta ja sen aiheuttamaa pandemiaa, sekä kuinka pandemia vaikutti hoitajien ja ensihoitajien työhyvinvointiin. Työhyvinvoinnin riskitekijöitä kartoitettiin aiemmista työhyvinvointitutkimuksista. Työn menetelmänä käytettiin työhyvinvointia kartoittavaa kvantitatiivista eli määrällistä kyselytutkimusta, millä kerättiin tietoa ensihoitajien työhyvinvoinnista pandemian aikana. Kyselylomakkeen kysymykset rakennettiin mittaamaan yleistä työhyvinvointia ja koronan vaikutusta työhyvinvointiin. Kyselytutkimuksen kysymykset jaoteltiin teko vaiheessa psyykkisiin, fyysisiin ja sosiaalisiin tekijöihin ja tuloksissa teemoittamalla vastaukset kyselytutkimuksen pääotsikoiden mukaisesti. Tulokset analysoitiin SPSS-ohjelman avulla, josta tulokset tilastoituivat konkreettisiksi numeroiksi. Avonaisen kysymyksen perusteella saatiin 82 kehittämisideaa. Kyselylomakkeella saatua tietoa käytettiin havainnollistamaan niitä asioita, jotka vaikuttivat negatiivisesti ensihoitajien työhyvinvointiin.

Johtopäätöksistä ja pohdinnasta nousi esille, että henkilöstöstä suurin osa koki voivansa hyvin fyysisesti sekä psyykkisesti. Pandemia ajan stressi oli näkyvä tekijä ensihoidon henkilöstön työhyvinvoinnissa. Henkilöstön taholta nousi esille tyytymättömyys esimiesten välinpitämättömyyteen työntekijöiden hyvinvointiin liittyen. Tukemisen, kannustamisen ja palautteen annon parantaminen esimiestasolta koettiin tärkeästi. Suojavarusteiden asianmukaisuudesta, riittävyydestä ja saattavuudesta huolehtiminen koettiin ehkäisevän uupumusta vastaavanlaisessa tilanteessa tulevaisuudessa. Saatujen tietojen avulla voidaan jatkossa parantaa ensihoitajien työhyvinvointia ja ennaltaehkäistä työuupumusta vastaavanlaisissa globaaleissa pandemia tilanteissa.

This thesis looks at the effects of the COVID-19 pandemic on the occupational welfare of first aid workers. The aim of the research was to survey the occupational welfare of the first aid staff of the customer Ema Finland Oy during the pandemic from the point of view of the staff. In connection to this aim, using an occupational welfare questionnaire, information was produced regarding the occupational welfare of first aid workers during the COVID-19 pandemic and risk factors that endanger the occupational welfare of the staff during the pandemic were highlighted.

This thesis looks at occupational welfare, COVID-19 and the pandemic it caused at a theoretical level, as well as how the pandemic has affected the occupational welfare of nurses and first aid staff. Risk factors related to occupational welfare were charted using earlier occupational welfare research. The method used was a quantitative questionnaire survey for charting occupational welfare, which was used to gather information on the occupational welfare of first aid workers during the pandemic. The questions were constructed to measure occupational welfare in general and the effects of the COVID-19 pandemic on occupational welfare. In the implementation phase, questions were divided according to psychological, physical and social factors, and the results were arranged by theme according to the main headings of the questionnaire. The data was analysed using SPSS software, which statistically compiles results as concrete numbers. 82 ideas for development were received based on an open question. The information gained from the questionnaire was used to illustrate those factors that have a negative effect on the occupational health of first aid workers.

The findings of conclusions and discussions were that most of the staff felt well, both physically and psychologically. However, stress during the pandemic was a visible factor in the occupational welfare of first aid workers. The employees expressed dissatisfaction regarding their superiors’ indifference to the staff’s occupational welfare. Improving the amount of support, encouragement and feedback from superiors was considered important. It was considered that ensuring the suitability, sufficiency and availability of protective equipment would prevent exhaustion in a corresponding situation in the future. Based on the information gathered, it will be possible to improve the occupational welfare of first aid staff and prevent work-related exhaustion in similar global pandemic situations in the future.