Hiilipitoisen tuhkalannoitteen levitys koealueelle ja sen vaikutukset ojitetun suon valumavesiin
Saastamoinen, Atte (2021)
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021061015611
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021061015611
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä tutkittiin Karelia-ammattikorkeakoulun Volter 40 -CHP-laitoksen toi-minnan lopputuotteena syntyvän metsälannoitteena käytetyn tuhkan vaikutuksia koe-alan valumavesiin ja valitun ojan vedenlaatuun. Työ toteutettiin osana osa laajempaa projektia, joka käsittelee hiilipitoisen tuhkalannoitteen vaikutuksia metsänkasvuun. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää tuhkalannoituksen aiheuttamat muutokset va-littujen vedenlaatumuuttujien osalta projektin ensimmäisen vuoden aikana.
Projekti toteutettiin Joensuun Iiksenvaaran alueella. Työssä mitoitettiin koeala, jolle tuhkalannoitus suunniteltiin ja toteutettiin yhteistyössä ammattikorkeakoulun henkilös-tön kanssa. Tuhkasta tutkittiin sen soveltuvuus työtä varten sekä sen kosteuspitoisuus levitettävän kuiva-ainemäärän selvittämiseksi. Koealan läheisyydestä valittiin näyt-teenottopiste, josta otettiin kaksi vesinäytettä syksyllä 2020 ja yksi keväällä 2021 analy-sointia varten. Vesinäytteistä tutkittiin pH, sähkönjohtavuus, kokonaisfosfori, kokonais-typpi sekä työn kannalta olennaisten raskasmetallien pitoisuus.
Syksyn näytteiden välillä oli vähäisiä muutoksia, tärkeimpien ollessa rauta- ja arsee-nipitoisuuden lasku ja kuparipitoisuuden nousu vedessä. Keväällä pitoisuudet laskivat lukuun ottamatta kuparia. Kokemuksen perusteella suositeltiin jatkotutkimuksia, poh-dittiin parannuksia vastaavanlaisen tuhkalannoituksen toteuttamiseen tuhkan esikäsit-telyn ja levityksen osalta ja opinnäytetyötä rajoittaneita tekijöitä.
Projekti toteutettiin Joensuun Iiksenvaaran alueella. Työssä mitoitettiin koeala, jolle tuhkalannoitus suunniteltiin ja toteutettiin yhteistyössä ammattikorkeakoulun henkilös-tön kanssa. Tuhkasta tutkittiin sen soveltuvuus työtä varten sekä sen kosteuspitoisuus levitettävän kuiva-ainemäärän selvittämiseksi. Koealan läheisyydestä valittiin näyt-teenottopiste, josta otettiin kaksi vesinäytettä syksyllä 2020 ja yksi keväällä 2021 analy-sointia varten. Vesinäytteistä tutkittiin pH, sähkönjohtavuus, kokonaisfosfori, kokonais-typpi sekä työn kannalta olennaisten raskasmetallien pitoisuus.
Syksyn näytteiden välillä oli vähäisiä muutoksia, tärkeimpien ollessa rauta- ja arsee-nipitoisuuden lasku ja kuparipitoisuuden nousu vedessä. Keväällä pitoisuudet laskivat lukuun ottamatta kuparia. Kokemuksen perusteella suositeltiin jatkotutkimuksia, poh-dittiin parannuksia vastaavanlaisen tuhkalannoituksen toteuttamiseen tuhkan esikäsit-telyn ja levityksen osalta ja opinnäytetyötä rajoittaneita tekijöitä.