Resurssisuunnittelijan perehdytys – Perehdytyskäsikirja
Päivinen, Sari (2021)
Päivinen, Sari
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021061015593
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021061015593
Tiivistelmä
Tämän toiminnallisen opinnäytetyön toimeksiantajana oli Siun sote ja sen Resurssihallinnan palvelut -yksikkö. Opinnäytetyön tavoitteena oli kehittää ja tehostaa uuden resurssisuunnittelijan perehdytysprosessia. Opinnäytetyön toiminnallisena osuutena laadittiin perehdytyskäsikirja uuden resurssisuunnittelijan perehdytyksen tueksi.
Opinnäytetyön teoriaosuudessa käsitellään kattavasti perehdyttämisen ja osaamisen kehittämisen käsitteitä. Opinnäytetyössä käytettiin laadullisen tutkimuksen menetelmällistä tapaa. Aineistonkeruumenetelminä toimivat toimeksiantajayksikön esihenkilön haastattelu, kysely resurssisuunnittelijoille ja kirjalliset dokumentit toimeksiantajalta, joita olivat työvoimahallinnan järjestelmien kuvaukset ja ohjeet. Toimeksiantajalla ei ollut aiemmin käytössään kirjallista perehdytysopasta. Perehdytyskäsikirjan sisältötoiveet tulivat esille toimeksiantajalta jo opinnäytetyön suunnitteluvaiheessa, joten käsikirjan runko pohjautuu kyseisiin toiveisiin. Tämän lisäksi laaja lähdeaineisto sekä haastattelun ja kyselyn pohjalta saadut tiedot auttoivat luomaan toimivan perehdytyskäsikirjan toimeksiantajan käyttöön.
Haastattelun ja kyselyn perusteella perehdytyskäsikirjalle oli suuri tarve toimeksiantajayksikössä, sillä perehdytys oli ollut hyvin epäselvää ja pirstaleista. Esihenkilön ja työntekijöiden puolelta kaivattiin yhtenäistä dokumentaatiota ja perehdytysmallia. Perehdytyskäsikirjaan tehtiin selkeä perehdytysprosessin malli sekä työtehtävän ja työvoimahallinnan järjestelmien kuvaukset ja työvuorosuunnittelun prosessikuvaukset kahden eri työvuorosuunnittelujärjestelmän kautta.
Opinnäytetyön teoriaosuudessa käsitellään kattavasti perehdyttämisen ja osaamisen kehittämisen käsitteitä. Opinnäytetyössä käytettiin laadullisen tutkimuksen menetelmällistä tapaa. Aineistonkeruumenetelminä toimivat toimeksiantajayksikön esihenkilön haastattelu, kysely resurssisuunnittelijoille ja kirjalliset dokumentit toimeksiantajalta, joita olivat työvoimahallinnan järjestelmien kuvaukset ja ohjeet. Toimeksiantajalla ei ollut aiemmin käytössään kirjallista perehdytysopasta. Perehdytyskäsikirjan sisältötoiveet tulivat esille toimeksiantajalta jo opinnäytetyön suunnitteluvaiheessa, joten käsikirjan runko pohjautuu kyseisiin toiveisiin. Tämän lisäksi laaja lähdeaineisto sekä haastattelun ja kyselyn pohjalta saadut tiedot auttoivat luomaan toimivan perehdytyskäsikirjan toimeksiantajan käyttöön.
Haastattelun ja kyselyn perusteella perehdytyskäsikirjalle oli suuri tarve toimeksiantajayksikössä, sillä perehdytys oli ollut hyvin epäselvää ja pirstaleista. Esihenkilön ja työntekijöiden puolelta kaivattiin yhtenäistä dokumentaatiota ja perehdytysmallia. Perehdytyskäsikirjaan tehtiin selkeä perehdytysprosessin malli sekä työtehtävän ja työvoimahallinnan järjestelmien kuvaukset ja työvuorosuunnittelun prosessikuvaukset kahden eri työvuorosuunnittelujärjestelmän kautta.