Poikkeusolojen aikainen vaikutus KAMK:n opiskelijoiden ja henkilökunnan liikuntatottumuksiin

Abstract

Tutkimuksen aiheena oli liikuntatottumusten muutokset valtioneuvoston asettaman poikkeustilan aikana sekä pandemian aikana kehitetyn Jumppakamu- alustan toimivuuden arvioiminen ja sen sisäl-lön kehittämisideoiden tuottaminen. Toimeksiantajana työssämme toimi Kajaanin ammattikorkeakou-lu Oy:n Älyllä aktiiviseksi - hanke.

Opinnäytetyön tarkoituksena oli saada selville, miten valtioneuvoston maaliskuussa 2020 julistaman poikkeuslain aiheuttamat kokoontumisrajoitukset ja sulkutoimet vaikuttivat KAMK:n opiskelijoiden ja henkilökunnan liikuntatottumuksiin. Työhön kuului myös Jumppakamu – alustan kehittämisideoiden tuottaminen tutkimuksen pohjalta. Tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa tietoa siitä, miten karantee-nitilanne vaikutti Kajaanin ammattikorkeakoulun opiskelijoiden ja työntekijöiden liikuntatottumuksiin ja miten liikuntapalveluita hyödynnettiin poikkeuslain aikana. Lisäksi tavoitteena oli saada ideoita Jumppakamu-alustan sisällön kehittämistä varten.

Tutkimuskysymyksinä olivat: 1. Minkälaisia liikuntatottumuksia KAMK:n opiskelijoilla ja työntekijöillä on ollut ennen koronakaranteenia ja koronaepidemian aikana? 2. Miten etäliikuntapalveluita hyödyn-nettiin koronakaranteenin aikana? 3. Millä tavoin Jumppakamu- alusta vastasi KAMK:n opiskelijoiden ja työntekijöiden tarpeisiin?

Tutkimus alkoi teoriaan perehtymisellä ja tutkimussuunnitelman kokoamisella, jonka jälkeen siirryttiin empiiriseen eli toteutusvaiheeseen. Tutkimusmetodina toimi määrällinen eli kvantitatiivinen mene-telmä ja mittarina Webropol 3.0 –ohjelmalla luotu strukturoitu kysely. Ennen aineiston keräämistä kysely esitestattiin kaksi kertaa. Aineiston kerääminen toteutettiin joulukuun 2020 ja tammikuun 2021 välisenä aikana lähettämällä kysely kaikille opiskelijoille ja henkilökuntaan kuuluville sähköpostitse. Aineiston keruun jälkeen analysoimme tulokset ja suodatimme asiattomat ja epäkorrektit vastaukset.

Tuloksista selvisi, että KAMK:n opiskelijoiden ja henkilökunnan liikuntatottumuksissa oli havaittavissa muutoksia poikkeuslain aikana. Suurimmat muutokset olivat rasittavan eli voimakasta hengästymistä aiheuttavan liikunnan, lihaskuntoa kehittävän harjoittelun sekä istumisen määrissä. Rasittavan liikun-nan ja lihaskunnon osalta viikoittaisen harrastamisen määrä väheni merkittävästi. Vastaavasti istumi-sen määrä kasvoi samaan aikaan selvästi. Vastaajista noin neljäsosa kokeili ainakin yhtä uutta liikun-tamuotoa poikkeusolojen aikana. Etänä tuotetun liikunnan käyttö lisääntyi, mutta Jumppakamu – alustaa hyödynsi vain murto-osa vastaajista. Suurimpana syynä tähän oli, että vastaajilla ei ollut tietoa ko. palvelusta. Kokonaisuutena voidaan todeta, että poikkeuslain aiheuttamat toimet vähensivät fyy-sisesti aktiivista aikaa ja lisäsivät passiivista aikaa KAMK:n opiskelijoilla ja henkilökunnalla.

Jatkotutkimusaiheina voisi olla Jumppakamu- alustan kehittäminen ja liikuntatottumusten muutosten tutkiminen yhä uudelleen tulevaisuudessa. Jumppakamu- alustaa voisi kehittää tämän tutkimuksen kehittämisideoiden pohjalta ja tehdä tulevaisuudessa uuden kyselyn palvelun toimivuudesta, esimer-kiksi vuoden kehittämistyön jälkeen. Liikuntatottumuksista voisi tehdä jatkotutkimuksen, jossa selviäi-si ovatko tämän tutkimuksen tulokset uusi normaali vai palaavatko ihmiset takaisin vanhoihin tottu-muksiinsa, silloin kun se on mahdollista. Mielenkiintoista tässä tutkimuksessa voisi olla se, jatkuuko etäliikunnan harrastamisen määrän nousu, palaako reippaan- ja rasittavan liikunnan harrastamisen määrä normaalille tasolleen tai jatkuuko pitkät istumisjaksot työelämässä.