Lapsivaikutusten arviointi eräissä valtioneuvoston asetuksissa poikkeusoloissa 2020
Kurki, Maija-Helena (2021)
Avaa tiedosto
Lataukset:
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021061215853
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021061215853
Tiivistelmä
Lapsivaikutusten arvioinnin lähtökohdat ovat lapsen oikeuksien sopimuksessa ja sen avulla voidaan selvittää lapsen etu. Lapsen oikeuksien sopimus 3 artikla 1 kohta edellyttää, että kaikissa julkisen tai yksityisen sosiaalihuollon, tuomioistuinten, hallintoviranomaisten tai lainsäädäntöelimien toimissa, jotka koskevat lapsia, on ensisijaisesti otettava huomioon lapsen etu.
Opinnäytetyön tavoitteena on selvittää, toteutuiko lapsivaikutusten arviointi vuoden 2020 poikkeusolojen aikana säädetyissä valtioneuvoston asetuksissa varhaiskasvatuksen sekä opetuksen ja koulutuksen järjestämisvelvollisuutta koskevista väliaikaisista rajoituksista (126/2020), muutettuna (131/2020) ja (191/2020). Asetukset rajoittivat lapsen oikeutta saada perutuslain mukaista perusopetusta poikkeusoloissa 2020.
Opinnäytetyössä pyritään selittämään käsitteitä kuten lapsen etu ja lapsen oikeusasema. Lähteinä on käytetty lapsioikeuteen liittyvää kirjallisuutta sekä lapsen oikeuksien komitean yleiskommentteja. Lapsivaikutusten arviointia käsitellään lapsen oikeuksien sopimuksen näkökulmasta, vaikutusten arvioinnista tuotetun kirjallisuuden ja tutkimustiedon avulla, kansallisten etujärjestöjen tuottaman tiedon, poliittisten kärkihankkeiden ja valtionhallinnon säädösvaikutusten arviointioppaiden avulla.
Opinnäytetyössä systematisoidaan lainopillisen metodin kautta lapsen oikeuksien sopimuksen velvoittavuutta suhteessa valtiosääntöoikeudelliseen päätöksentekoon poikkeusoloissa. Koska valtioneuvoston asettamat poikkeusolorajoitukset kohdistuivat lapsen perusoikeuksiin, opinnäytetyössä pohditaan, miten lapsen oikeuksia sallitaan rajoitettavan ajantasaisen perustuslain, valmiuslain, lapsioikeuden sekä kansainvälisten sopimusten velvoitteiden kautta.
Opinnäytetyön tulokset viittaavat siihen, että lapsivaikutusten arviointia tehtiin enenevissä määrin valtioneuvoston asetuksissa (126/2020), (131/2020) sekä (191/2020). Tuloksista on pääteltävissä lapsen edun ohjaava vaikutus poikkeusoloissa 2020.
Opinnäytetyön tavoitteena on selvittää, toteutuiko lapsivaikutusten arviointi vuoden 2020 poikkeusolojen aikana säädetyissä valtioneuvoston asetuksissa varhaiskasvatuksen sekä opetuksen ja koulutuksen järjestämisvelvollisuutta koskevista väliaikaisista rajoituksista (126/2020), muutettuna (131/2020) ja (191/2020). Asetukset rajoittivat lapsen oikeutta saada perutuslain mukaista perusopetusta poikkeusoloissa 2020.
Opinnäytetyössä pyritään selittämään käsitteitä kuten lapsen etu ja lapsen oikeusasema. Lähteinä on käytetty lapsioikeuteen liittyvää kirjallisuutta sekä lapsen oikeuksien komitean yleiskommentteja. Lapsivaikutusten arviointia käsitellään lapsen oikeuksien sopimuksen näkökulmasta, vaikutusten arvioinnista tuotetun kirjallisuuden ja tutkimustiedon avulla, kansallisten etujärjestöjen tuottaman tiedon, poliittisten kärkihankkeiden ja valtionhallinnon säädösvaikutusten arviointioppaiden avulla.
Opinnäytetyössä systematisoidaan lainopillisen metodin kautta lapsen oikeuksien sopimuksen velvoittavuutta suhteessa valtiosääntöoikeudelliseen päätöksentekoon poikkeusoloissa. Koska valtioneuvoston asettamat poikkeusolorajoitukset kohdistuivat lapsen perusoikeuksiin, opinnäytetyössä pohditaan, miten lapsen oikeuksia sallitaan rajoitettavan ajantasaisen perustuslain, valmiuslain, lapsioikeuden sekä kansainvälisten sopimusten velvoitteiden kautta.
Opinnäytetyön tulokset viittaavat siihen, että lapsivaikutusten arviointia tehtiin enenevissä määrin valtioneuvoston asetuksissa (126/2020), (131/2020) sekä (191/2020). Tuloksista on pääteltävissä lapsen edun ohjaava vaikutus poikkeusoloissa 2020.