Kohti parempaa työntekijäkokemusta
Korhonen, Essi; Jaakkola, Susanna (2021)
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021061415969
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021061415969
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvailla asiantuntijaorganisaation työntekijäkokemusta sekä sitä, millaisista asioista työntekijäkokemus muodostuu. Tavoitteena oli tarjota toimeksiantajalle kokonaiskuva olemassa olevasta työntekijäkokemuksen tilasta ja siitä, mitä tämä tarkoittaa Yritys X:n asiantuntijoille. Tavoitteena oli myös tunnistaa toiminta- ja vuorovaikutusmalleja, jotka vahvistavat työntekijäkokemusta entisestään. Yritys X:n Digital-liiketoimintayksikkö hyödyntää tutkimuksen kautta saatuja tuloksia osana organisaation suurempaa kehityshanketta syksyllä 2021.
Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys muodostui laajasta lähdemateriaalista, joka sisälsi eri tutkijoiden näkemyksiä työntekijäkokemuksesta. Teoriapohjan suunnannäyttäjänä toimi tutkimuskirjailija Jacob Morgan, jonka kolme toimintaympäristöä loivat tarkastelunäkökulman tutkimustyölle. Toimintaympäristöt koostuivat fyysisestä, kulttuurisesta sekä teknologisista ympäristöistä. Lisäksi teoriaviitekehykseen kuului muita työntekijäkokemukseen vaikuttavia tekijöitä, kuten organisaatiokulttuuri, tyytyväinen työntekijä sekä vuorovaikutus. Kokonaisuudessaan laaja teoriaviitekehys antoi opinnäytetyöntekijöille kattavan tietoperustan, jonka pohjalta tutkimustyötä lähdettiin toteuttamaan.
Opinnäytetyö on tutkimustyö, joka toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Tutkimuksen aineistohankintamenetelmänä käytettiin puolistrukturoitua teemahaastattelua, osallistuvaa havainnointia sekä palvelumuotoiluhenkistä ryhmätyötä. Aineisto käsiteltiin sisällönanalyysin keinoin, johon kuuluivat aineiston luokittelu ja teemoittelu. Teemahaastattelujen myötä tulokseksi saatiin kattava selvitys asiantuntijoiden tämänhetkisestä työntekijäkokemuksesta. Ryhmätyön tuloksena syntyi kattava selvitys asiantuntijoiden työntekijäkokemukseen liittyvistä kehityskohteista. Tutkimustyömme tuloksena selvinneet kehityskohteet, joihin kohdeorganisaation tulisi jatkossa panostaa olivat siiloutumisen vähentäminen, viestintäkanavien yhtenäistäminen sekä selkeyttäminen, yhteisöllisyyden kasvattaminen ja resurssitarpeet. Kokonaisuutena tämänhetkinen työntekijäkokemus koettiin erityisen positiivisena.
Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys muodostui laajasta lähdemateriaalista, joka sisälsi eri tutkijoiden näkemyksiä työntekijäkokemuksesta. Teoriapohjan suunnannäyttäjänä toimi tutkimuskirjailija Jacob Morgan, jonka kolme toimintaympäristöä loivat tarkastelunäkökulman tutkimustyölle. Toimintaympäristöt koostuivat fyysisestä, kulttuurisesta sekä teknologisista ympäristöistä. Lisäksi teoriaviitekehykseen kuului muita työntekijäkokemukseen vaikuttavia tekijöitä, kuten organisaatiokulttuuri, tyytyväinen työntekijä sekä vuorovaikutus. Kokonaisuudessaan laaja teoriaviitekehys antoi opinnäytetyöntekijöille kattavan tietoperustan, jonka pohjalta tutkimustyötä lähdettiin toteuttamaan.
Opinnäytetyö on tutkimustyö, joka toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Tutkimuksen aineistohankintamenetelmänä käytettiin puolistrukturoitua teemahaastattelua, osallistuvaa havainnointia sekä palvelumuotoiluhenkistä ryhmätyötä. Aineisto käsiteltiin sisällönanalyysin keinoin, johon kuuluivat aineiston luokittelu ja teemoittelu. Teemahaastattelujen myötä tulokseksi saatiin kattava selvitys asiantuntijoiden tämänhetkisestä työntekijäkokemuksesta. Ryhmätyön tuloksena syntyi kattava selvitys asiantuntijoiden työntekijäkokemukseen liittyvistä kehityskohteista. Tutkimustyömme tuloksena selvinneet kehityskohteet, joihin kohdeorganisaation tulisi jatkossa panostaa olivat siiloutumisen vähentäminen, viestintäkanavien yhtenäistäminen sekä selkeyttäminen, yhteisöllisyyden kasvattaminen ja resurssitarpeet. Kokonaisuutena tämänhetkinen työntekijäkokemus koettiin erityisen positiivisena.