Kognitiivisten vinoumien huomioiminen debiasing -mallilla korona-ajan päätöksenteossa pelastuslaitoksilla
Aatsinki, Anja (2021)
Aatsinki, Anja
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021061516056
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021061516056
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli tutkia, huomioidaanko kognitiivisia vinoumia pelastuslaitosten varautumiseen liittyvässä päätöksenteossa ja ovatko mahdolliset päätöksentekoon liittyvät haasteet sellaisia, joita voidaan ratkaista käyttämällä systemaattisen vinoumien vähentämiseen tai poistamiseen tähtäävää debiasing-menetelmää. Tutkimus rajattiin koskemaan Uudenmaan alueen pelastuslaitoksia ja niiden johtoryhmien päätöksentekoa vuoden 2020 alussa koronaepidemian alkuvaiheessa. Opinnäytetyön toimeksiantajana toimi Suomen Palopäällystöliitto.
Opinnäytetyö oli laadullinen tapaustutkimus, jonka aineisto kerättiin teemahaastatteluiden avulla. Opinnäytetyössä on tutkittu, ilmeneekö päätöksenteossa samankaltaisuuksia vinoumiin liittyvien teorioiden kanssa. Opinnäytetyössä tutkittiin, olivatko pelastuslaitokset varautuneet koronapandemiaan ennakolta ja voiko varautumiseen liittyvää päätöksentekoa parantaa vinoumien ymmärtämisellä. Varautumisen toteutumista on tarkasteltu sen takia, että saadaan muodostettua käsitys mahdollisista käytössä oleviin prosesseihin liittyvistä puutteista. Työssä ei tarkasteltu, vaikuttiko kognitiivinen vinouma todellisuudessa päätöksentekoon, vaan tarkoituksena oli ymmärtää päätöksenteon rakenteisiin liittyviä ilmiöitä. Työtä varten haastateltiin viittä henkilöä, jotka toimivat Uudenmaan alueen pelastuslaitosten johtoryhmissä koronapandemian alkuvaiheessa keväällä 2020. Teemahaastattelujen aineisto analysoitiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin avulla. Sisällönanalyysissä edettiin aineiston pelkistämisen ja ryhmittelyn avulla teoreettisten käsitteiden luomiseen. Käsitteistön avulla luotiin viitekehys päätöksentekoon vaikuttaneista tekijöistä, johon opinnäytetyössä esitettyä päätöksenteon ilmiöiden teorioita verrattiin.
Teemahaastatteluiden kysymyksissä huomioitiin kognitiivisista vinoumista muistamisen helppous, noudettavuus, tappioiden kaihtaminen, status quo ja tavallisuusharha, tarkkaavaisuusvinouma sekä yli-itsevarmuus. Työssä on kuvattu myös yleisimmät heuristiikat, joihin mainitut vinoumat pohjautuvat. Teoreettinen viitekehys rakentuu lisäksi vinoumien lähteiden sekä päätöksentekoprosessin optimoinnin avulla. Työssä esitellään debiasing-malli, johon teemahaastatteluiden sisällönanalyysin perusteella luotua käsitteistöä verrattiin. Vertailun avulla tehtiin johtopäätöksiä siitä, huomioitiinko vinoumia päätöksentekoprosessissa ja voisiko debiasing-malli täydentää päätöksentekoprosessia niiltä osin, kun vinoumiin liittyviä ilmiöitä havaittiin.
Tulosten perusteella todettiin, että pelastuslaitosten varautuminen koronapandemiaan ei ollut riittävää, vaikka reagointi ja tilanteeseen sopeutuminen olikin tehokasta. Tutkimuksessa havaittiin monia päätöksentekoon liittyviä haasteita, joiden ratkaisemissa voitaisiin hyödyntää debiasing-menetelmää. Opinnäytetyön perusteella suositellaan, että pelastuslaitosten muodollisessa päätöksentekoprosessissa huomioidaan esitetyn debiasing-mallin mukaiset tekijät. Opinnäytetyössä tarkasteltiin pelkästään johdon näkemyksiä päätöksenteosta. Jatkotutkimuksen kannalta olisi mielenkiintoista tarkastella henkilöstön näkökulmasta johtamisen onnistumista sekä sitä, onko päätöksenteon ilmiöiden sekä debiasingin huomioimisella vaikutuksia päätöksiin.
Opinnäytetyö oli laadullinen tapaustutkimus, jonka aineisto kerättiin teemahaastatteluiden avulla. Opinnäytetyössä on tutkittu, ilmeneekö päätöksenteossa samankaltaisuuksia vinoumiin liittyvien teorioiden kanssa. Opinnäytetyössä tutkittiin, olivatko pelastuslaitokset varautuneet koronapandemiaan ennakolta ja voiko varautumiseen liittyvää päätöksentekoa parantaa vinoumien ymmärtämisellä. Varautumisen toteutumista on tarkasteltu sen takia, että saadaan muodostettua käsitys mahdollisista käytössä oleviin prosesseihin liittyvistä puutteista. Työssä ei tarkasteltu, vaikuttiko kognitiivinen vinouma todellisuudessa päätöksentekoon, vaan tarkoituksena oli ymmärtää päätöksenteon rakenteisiin liittyviä ilmiöitä. Työtä varten haastateltiin viittä henkilöä, jotka toimivat Uudenmaan alueen pelastuslaitosten johtoryhmissä koronapandemian alkuvaiheessa keväällä 2020. Teemahaastattelujen aineisto analysoitiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin avulla. Sisällönanalyysissä edettiin aineiston pelkistämisen ja ryhmittelyn avulla teoreettisten käsitteiden luomiseen. Käsitteistön avulla luotiin viitekehys päätöksentekoon vaikuttaneista tekijöistä, johon opinnäytetyössä esitettyä päätöksenteon ilmiöiden teorioita verrattiin.
Teemahaastatteluiden kysymyksissä huomioitiin kognitiivisista vinoumista muistamisen helppous, noudettavuus, tappioiden kaihtaminen, status quo ja tavallisuusharha, tarkkaavaisuusvinouma sekä yli-itsevarmuus. Työssä on kuvattu myös yleisimmät heuristiikat, joihin mainitut vinoumat pohjautuvat. Teoreettinen viitekehys rakentuu lisäksi vinoumien lähteiden sekä päätöksentekoprosessin optimoinnin avulla. Työssä esitellään debiasing-malli, johon teemahaastatteluiden sisällönanalyysin perusteella luotua käsitteistöä verrattiin. Vertailun avulla tehtiin johtopäätöksiä siitä, huomioitiinko vinoumia päätöksentekoprosessissa ja voisiko debiasing-malli täydentää päätöksentekoprosessia niiltä osin, kun vinoumiin liittyviä ilmiöitä havaittiin.
Tulosten perusteella todettiin, että pelastuslaitosten varautuminen koronapandemiaan ei ollut riittävää, vaikka reagointi ja tilanteeseen sopeutuminen olikin tehokasta. Tutkimuksessa havaittiin monia päätöksentekoon liittyviä haasteita, joiden ratkaisemissa voitaisiin hyödyntää debiasing-menetelmää. Opinnäytetyön perusteella suositellaan, että pelastuslaitosten muodollisessa päätöksentekoprosessissa huomioidaan esitetyn debiasing-mallin mukaiset tekijät. Opinnäytetyössä tarkasteltiin pelkästään johdon näkemyksiä päätöksenteosta. Jatkotutkimuksen kannalta olisi mielenkiintoista tarkastella henkilöstön näkökulmasta johtamisen onnistumista sekä sitä, onko päätöksenteon ilmiöiden sekä debiasingin huomioimisella vaikutuksia päätöksiin.