Päihdehuollon laitoskuntoutumisen vaikuttavuus asiakkaan kokemana

Abstract

Tämän opinnäytetyön tarkoitus on selvittää Kouvolan kaupungin päihdepalveluille heidän asiakkaidensa kokemuksia laitoskuntoutumisen vaikuttavuudesta elämän eri osa-alueisiin. Keskiössä on tutkimukseen osallistuneiden oma kokemus. Tutkimus on kvalitatiivinen ja se on tehty loppuvuodesta 2011. Tutkimukseen osallistui 23 henkilöä, mikä on 38 % kaikista tutkimukseen kutsutuista. Tutkimusmenetelmänä käytettiin haastattelua, jossa hyödynnettiin puolistrukturoitua haastattelulomaketta. Tulokset analysoitiin tyypittelyn avulla. Tutkimustulosten perusteella laitoskuntoutumisjakso vaikuttaa eniten ihmissuhteisiin sekä psyykkiseen terveyteen parantamalla sitä. Jakso vaikuttaa myös fyysiseen terveyteen vahvistavasti. Päihteiden käyttö vähenee, vaikkakin alkaa usein uudelleen. Vapaa-ajanvietto muuttuu kuntoutumisjakson myötä ja laitoksessa alkaneet harrastukset jatkuvat kotioloissa. Avohoidossa käyminen alkaa tai se on entistä säännöllisempää. Opiskelu- ja työllistymismahdollisuuden kohenevat kuntoutumisjakson vaikutuksesta, motivaatio opiskelua ja työtä kohtaan lisääntyy. Kuntoutumisjakson vaikutus asumiseen ja asumisentaitoihin on vähäinen. Toisaalta vaikutukset voivat olla yksilön kannalta hyvinkin suuria: esimerkiksi asunnottomuus päättyy tai huonokuntoinen asunto vaihtuu uuteen ja edullisempaan. Tutkimuksen perusteella kuntoutumisjaksolla on vähäisin vaikutus tulonlähteeseen. Pääasiassa tulot pysyvät samana, mutta poikkeavasti kahden kohdalla tulot laskivat virheellisen tiedon vuoksi. Kuntoutumisjakson vaikuttavimpina elementteinä haastatellut mainitsivat ryhmä- ja yksilökeskustelut, miljöön sekä päivärytmin ja -ohjelman.

The study was commissioned by the City of Kouvola, the unit of social work with in-toxicant abuser. The aim was to examine clients’ experiences about effectiveness of institutional rehabilitation. The major point was a client’s individual experience. The study is a qualitative study and it has been made in 2011. The material was gath-ered by half structured interviews. The interviews consisted of 23 clients who had been in institutional rehabilitation period between the years 2009-2011. The material was analyzed by using a case study. The results showed that the institutional rehabilitation affects most in relationships and improves psychic health. The period also improves physical health. Substance abuse decreases, although it often starts again later. The way of spending free time changes after the rehabilitation period and the hobbies starting at the institution will continue at home. Attending non-institutional care begins or becomes more regular. Rehabilitation period influences positively regarding to the possibilities of having a study place or getting employed. Motivation increases concerning studying and working. The affection of the rehabilitation period concerning living at home and skills being related to living at home was minor. Based on this study the rehabilitation period affects the least on the sources of income. The most effective elements were discussions in groups or individuals, surroundings, daily routines and activity.