Toimivat laitoskatkaisuhoitokäytännöt Lahden, Kouvolan ja Kotkan katkaisuhoitoasemilla

Abstract

Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää kolmen eri laitoskatkaisuhoitoyksikön työntekijöiden mielipiteitä heidän yksikkönsä toimintakäytännöistä. Tutkimuksessa selvitettiin, miten päihdepalvelujen laatusuositusten mukainen esteettömyyden periaate toteutuu Lahdessa, Kouvolassa ja Kotkassa. Tutkimuksessa selvitettiin myös, miten laitoskatkaisuhoitoa toteutetaan yksiköissä, mikä on katkaisuhoidon vaikutus katkaisuhoidon jälkeiseen päihteiden käyttöön, ja mitä vahvuuksia ja heikkouksia kunkin yk-sikön toiminnassa on katkaisun jälkeiseen päihteiden käyttöön.

Tutkimuksen aineistonkeruumenetelmä oli teema-haastattelu (N=9). Haastattelut toteutettiin keväällä 2009. Vastaukset analysoitiin kvalitatiivisesti.

Laitoskatkaisuhoitoa järjestetään hieman eri tavoin kolmella paikkakunnalla, mutta pääperiaatteet ovat samat kaikissa yksiköissä. Katkaisuhoidon vaikutusta on vaikea arvioida, eikä aihetta ole tutkittu paljon. Päihderiippuvuus ja siitä toipuminen ovat prosessiluonteisia, eikä lyhyillä hoitojaksoilla voida suuresti vaikuttaa asiakkaiden päihteiden käyttöön.

Tutkimuksessa selvisi, että laitoskatkaisun hoitojaksojen tulisi olla pidempiä ja asiak-kaiden tulisi päästä jatkohoitoon heti katkaisuhoidosta lähdettyään. Monella paikkakunnalla avohoidon palveluissa on pitkät jonot, jolloin asiakkaat saattavat joutua odottamaan kuukauden pääsyä avopalveluiden piiriin, laitosjatkohoidosta puhumattakaan.

Katkaisuhoidon asiakkaista iso osa on moninkertaisia uusijoita. Sama asiakas ei välttämättä hakeudu hoitoon enää uudestaan, mutta on hyvin vaikea arvioida, onko hän lopettanut päihteiden käytön kokonaan, vai onko hän muuttanut toiselle paikkakunnalle. Päihdepalveluita tulisi yhdenmukaistaa siten, että kaikilla olisi tasavertaiset mah-dollisuudet hoitoon. Päihdetyön tuloksellisuutta tulisi tutkia siitä näkökulmasta, mikä päihdetyössä on ollut sellaista, joka on auttanut asiakasta hallitsemaan päihteiden käyttöään tai lopettamaan kokonaan.

The objective of this study was to study what the employees engaged at three different institutional detoxification units thought about the functional practices of their units. In this study, I focused on finding out how the principle of accessibility corresponding to the quality recommendations of services that are provided for intoxicant abusers is implemented in Lahti, Kouvola and Kotka. It was also investigated how institutional detoxification treatment is carried out at the units, and what advantages and defects are involved in the work of each unit.

The material for the study was collected by thematic interviews (N=9). The interviews took place in the spring of 2009, and the responses were analyzed qualitatively.

Institutional detoxification treatment is provided in slightly different forms in the three regions mentioned above, but the main principles are the same in all units. The effects of detoxification treatment is difficult to appraise, and there is little research on the topic. Intoxicant dependence and recovery from it are a process, and, by means of short periods of treatment, it is impossible to greatly influence the use of intoxicants by clients.

The study showed that the treatment periods of institutional detoxification ought to be longer and clients should be admitted to continued care immediately after leaving detoxification treatment. In many regions, there are long waiting lists for out-client services, which means that they may have to wait a month to be admitted to non- institutional services, to say nothing of continued institutional care.

Many clients of detoxification treatment have had several relapses. Services for intoxicant abusers should be made similar to give everyone equal access to treatment. The success of this work should be studied by paying attention to those things that have helped a client to control his/her use of intoxicants or to give it up completely.