Romanssihuijaus ja siihen vaikuttavat tekijät uhrin näkökulmasta katsottuna
Kokkoniemi, Pasi (2021)
Avaa tiedosto
Lataukset:
Kokkoniemi, Pasi
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021062216531
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021062216531
Tiivistelmä
Huijaukset ovat maailmanlaajuinen ilmiö ja rahan lisäksi uhrien mielenterveys on uhattuna. Tavoitteena tässä työssä oli romanssihuijauksen vaikuttavien tekijöiden tunnistaminen. Lisäksi tavoitteena oli lisätä uhrien ja heidän läheistensä ymmärrystä siitä, kuinka huijaus mahdollisesti tapahtui. Lisäksi työtä on mahdollista käyttää rikosten ennalta ehkäisyssä.
Työn teoreettisen viitekehyksen luomiseen käytettiin psykologian, sosiaalipsykologian, moraalipsykologian ja biologian kirjallisuutta. Materiaalia työhön haettiin internetistä romanssihuijauksen uhriksi joutuneiden narratiiveista. Menetelmänä työssä käytettiin narratiivien analyysia ja tulokset esitettiin teemoittain peilaamalla narratiiveja kirjallisuuteen.
Tulokset osoittivat, että romanssihuijauksen vaikuttavia tekijöitä on eri vaiheissa useita ja että tietynlainen järjestys oli toistuvaa. Aluksi uhrille luotiin turvallisuuden tunnetta, jonka jälkeen alkoivat rakkauden tunnustukset. Tämän jälkeen sielunkumppanuus ja tarinaan sitouttaminen tulivat mukaan. Sitouttamisen jälkeen seurasi rahan pyytäminen, mikä aiheutti uhrille hämmennystä. Tässä vaiheessa huijari pyrki herättämään tunteita enemmän, kuin uhri pystyi niitä käsittelemään. Oman roolin vankina oleminen ja väsyminen tapahtuivat juuri ennen maksun maksamista. Rahalähetysten jatkuessa mukaan tuli myös epätoivo.
Työhypoteesina oli, että tunteet ohjaisivat pääosin ihmisen käyttäytymistä romanssihuijauksissa. Tämä piti tulosten mukaan osittain paikkansa, mutta työhypoteesi sisältää vain yhden osa-alueen ihmisestä, eikä silloin voida puhua ihmiskäsityksestä, vaan ihmiskuvasta. Ihmistutkimuksessa kokonaisuus on paljon enemmän, kuin yhden tieteenhaaran tuomaa tietoutta ja siksi sen hahmottaminen on paljon enemmän kuin yksittäisten osiensa summa. Jatkotutkimuksissa työn tuloksia voidaan hyödyntää muiden ihmisten hyväksikäyttöön tähtäävien vuorovaikutustilanteiden tutkimisessa.
Työn teoreettisen viitekehyksen luomiseen käytettiin psykologian, sosiaalipsykologian, moraalipsykologian ja biologian kirjallisuutta. Materiaalia työhön haettiin internetistä romanssihuijauksen uhriksi joutuneiden narratiiveista. Menetelmänä työssä käytettiin narratiivien analyysia ja tulokset esitettiin teemoittain peilaamalla narratiiveja kirjallisuuteen.
Tulokset osoittivat, että romanssihuijauksen vaikuttavia tekijöitä on eri vaiheissa useita ja että tietynlainen järjestys oli toistuvaa. Aluksi uhrille luotiin turvallisuuden tunnetta, jonka jälkeen alkoivat rakkauden tunnustukset. Tämän jälkeen sielunkumppanuus ja tarinaan sitouttaminen tulivat mukaan. Sitouttamisen jälkeen seurasi rahan pyytäminen, mikä aiheutti uhrille hämmennystä. Tässä vaiheessa huijari pyrki herättämään tunteita enemmän, kuin uhri pystyi niitä käsittelemään. Oman roolin vankina oleminen ja väsyminen tapahtuivat juuri ennen maksun maksamista. Rahalähetysten jatkuessa mukaan tuli myös epätoivo.
Työhypoteesina oli, että tunteet ohjaisivat pääosin ihmisen käyttäytymistä romanssihuijauksissa. Tämä piti tulosten mukaan osittain paikkansa, mutta työhypoteesi sisältää vain yhden osa-alueen ihmisestä, eikä silloin voida puhua ihmiskäsityksestä, vaan ihmiskuvasta. Ihmistutkimuksessa kokonaisuus on paljon enemmän, kuin yhden tieteenhaaran tuomaa tietoutta ja siksi sen hahmottaminen on paljon enemmän kuin yksittäisten osiensa summa. Jatkotutkimuksissa työn tuloksia voidaan hyödyntää muiden ihmisten hyväksikäyttöön tähtäävien vuorovaikutustilanteiden tutkimisessa.