Emolehmien maidon koostumus alkulaktaatiokaudella
Sillanpää, Heta; Riipinen, Mirja (2020)
Suomen maataloustieteellinen seura
2020
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021062940355
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021062940355
Tiivistelmä
Suomessa emolehmien maidon koostumusta on tutkittu vähänlaisesti. Kun vuonna 2017 julkaistiin uudet ruokintasuositukset emolehmille, katsottiin emolehmien maidon koostumuksen tutkiminen ajankohtaiseksi. Tutkimukseen osallistui kolme tilaa Keski-Suomesta ja Savosta. Tiloilla kasvatettiin aberdeen angus-, charolais-, ja hereford-rotuisia nautoja. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää emolehmien maidon koostumusta alkulaktaatiokaudella. Tutkimukseen osallistuneiden tilojen lehmät olivat kevätpoikivia, joten aineistonkeruu suoritettiin kevään ja kesän 2018 aikana. Tiloilta kerättiin maitonäytteiden lisäksi perustiedot karjasta sekä eläinten ruokinnasta. Yksityiskohtaisia ruokintatietoja tai ruokintasuunnitelmia ei saatu. Maitonäytteet otettiin tiloilla itsenäisesti ohjeiden mukaisesti ja saadut näytteet kuljetettiin Valion Seinäjoen aluelaboratorioon, jossa maidosta analysoitiin rasva-, valkuais-, laktoosi-, kuiva-aine- ja ureapitoisuus sekä somaattiset solut.
Maitonäytteitä saatiin 77 kappaletta, joista 23 oli angus-emoilta. Charolais- ja hereford-emoilta näytteitä saatiin kumpaisenkin rodun edustajilta 27. Tuloksia verrattiin aikaisempiin tutkimuksiin, joiden tuloksissa huomattiin samankaltaisuuksia. Tutkimusemojen maidon valkuaispitoisuuden huomattiin olevan hieman korkeampi (3,76 % – 3,95 %) kuin aikaisemmissa näitä rotuja koskeneissa tutkimuksissa (2,90 % – 3,50 %). Vastaavasti maidon laktoosipitoisuus oli matalampi (3,98 % – 4,40 %) verrattuna aikaisempiin tutkimuksiin (4,65 % – 5,50 %). Maidon ureapitoisuudet olivat tässä tutkimuksessa matalalla tasolla etenkin angus- ja hereford-emoilla. Tutkimuksessa ei ollut mahdollisuutta mitata emojen maitotuotosta vaan maitonäytteet on lypsetty käsin. Tämä aiheutti arveluttavia tuloksia etenkin maidon rasvapitoisuuden osalta.
Maitonäytteitä saatiin 77 kappaletta, joista 23 oli angus-emoilta. Charolais- ja hereford-emoilta näytteitä saatiin kumpaisenkin rodun edustajilta 27. Tuloksia verrattiin aikaisempiin tutkimuksiin, joiden tuloksissa huomattiin samankaltaisuuksia. Tutkimusemojen maidon valkuaispitoisuuden huomattiin olevan hieman korkeampi (3,76 % – 3,95 %) kuin aikaisemmissa näitä rotuja koskeneissa tutkimuksissa (2,90 % – 3,50 %). Vastaavasti maidon laktoosipitoisuus oli matalampi (3,98 % – 4,40 %) verrattuna aikaisempiin tutkimuksiin (4,65 % – 5,50 %). Maidon ureapitoisuudet olivat tässä tutkimuksessa matalalla tasolla etenkin angus- ja hereford-emoilla. Tutkimuksessa ei ollut mahdollisuutta mitata emojen maitotuotosta vaan maitonäytteet on lypsetty käsin. Tämä aiheutti arveluttavia tuloksia etenkin maidon rasvapitoisuuden osalta.