Kokemusten ja asenteiden vaikutus digitaalisten työvälineiden käyttöön ammatillisessa opetuksessa
Latva, Nina (2021)
Latva, Nina
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021082517148
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021082517148
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä tutkitaan teknologia-alojen ammatillisten opettajien kokemusten ja asenteiden vaikutusta digitaalisten työvälineiden käyttöön. Digitaaliset työvälineet tarkoittavat opinnäytetyössä organisaation ammatillisten opettajien ICT-infrastruktuuria: laitteita, ohjelmia, verkkoresursseja ja palveluita. Tämän organisaation käytetyimmät digitaaliset työvälineet ovat Wilma, Moodle ja Microsoft Teams. Näiden lisäksi käytetään erilaisia koulutusaloihin liittyviä ohjelmia, sovelluksia ja laitteita. Digitaalisten työvälineiden ohjeet ja koulutukset päivitetään myöhemmin tämän opinnäytetyön perusteella.
Opinnäytetyö toteutettiin kehittämistutkimuksena, jossa tutkimusmenetelminä on käytetty sekä laadullista että määrällistä tutkimusmenetelmää, menetelmätriangulaatiota. Tiedonkeruumenetelminä käytettiin sähköpostihaastatteluita ja verkkokyselyitä. Aineistolle tehtiin aineistolähtöinen sisällönanalyysi ja 8-kenttäinen SWOT-analyysi.
Sisällönanalyysin tulokset käydään läpi jatkotoimenpiteitä varten teknologia-alojen koulutuspäällikön kanssa. Tuloksia tullaan hyödyntämään jatkossa ohjeiden tekoon ja koulutusten suunnitteluun. Aineistolähtöisen sisällönanalyysin perusteella voidaan päätellä, että opetushenkilöstö osaa digitaalisten työvälineiden peruskäytön, mutta vaativampaa käyttöä varten tai harvemmin käytettyihin ohjelmiin tarvitaan ohjeita. Teknologia-alojen opettajat haluavat opetella digitaalisten työvälineiden käytön itsenäisesti, kirjallisten ohjeiden tai videoiden kanssa. Koulutustilaisuuksien järjestäminen ei saanut tukea.
Opinnäytetyö toteutettiin kehittämistutkimuksena, jossa tutkimusmenetelminä on käytetty sekä laadullista että määrällistä tutkimusmenetelmää, menetelmätriangulaatiota. Tiedonkeruumenetelminä käytettiin sähköpostihaastatteluita ja verkkokyselyitä. Aineistolle tehtiin aineistolähtöinen sisällönanalyysi ja 8-kenttäinen SWOT-analyysi.
Sisällönanalyysin tulokset käydään läpi jatkotoimenpiteitä varten teknologia-alojen koulutuspäällikön kanssa. Tuloksia tullaan hyödyntämään jatkossa ohjeiden tekoon ja koulutusten suunnitteluun. Aineistolähtöisen sisällönanalyysin perusteella voidaan päätellä, että opetushenkilöstö osaa digitaalisten työvälineiden peruskäytön, mutta vaativampaa käyttöä varten tai harvemmin käytettyihin ohjelmiin tarvitaan ohjeita. Teknologia-alojen opettajat haluavat opetella digitaalisten työvälineiden käytön itsenäisesti, kirjallisten ohjeiden tai videoiden kanssa. Koulutustilaisuuksien järjestäminen ei saanut tukea.