Suomalainen hyvinvointimatkailu kestävän kehityksen ja kansainvälistymisen näkökulmasta
Roukala, Aino (2021)
Roukala, Aino
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021081617016
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021081617016
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on kartoittaa suomalaisia hyvinvointimatkailuyrityksiä kestävän kehityksen periaatteiden ja kansainvälistymiskriteereiden näkökulmasta. Tarkastelussa on 12 yritystä, joista puolet toimivat maantieteellisesti samalla alueella, Kustavin saaristossa. Nämä yritykset ovat pieniä ja niiden toiminta keskittyy kesäkuukausille. Loput yrityksistä sijaitsevat ympäri Suomea ja ne ovat menestyneitä, pääosin kooltaan huomattavasti suurempia yrityksiä. Työn tavoitteena on saadun informaation perusteella tarjota tuoreelle kustavilaiselle hyvinvointimatkailuyritykselle, Spaunalle, ideoita, joiden avulla yritys voi kehittää toimintaansa ja erottua paikallisesta matkailutarjonnasta edukseen kestävästä matkailusta ja kansainvälistymisestä viestimällä ja vastuullisuutta suosimalla.
Tämä opinnäyte on teorialähtöinen ja sen tutkimus laadullinen. Työn menetelmänä on benchmarking ja aineisto on kerätty lähtökohtaisesti matkailuyritysten verkkosivuja tarkastelemalla. Myös yritysten sosiaalisten median kanavia on hyödynnetty joissain tapauksissa. Benchmarkingissa tarkastelu painottuu neljään kestävän matkailun periaatteeseen ja neljään kansainvälistymiskriteeriin. Kestävän matkailun periaatteista neljä valittua periaatetta ovat yhteistyö, ekologinen kestävyys, vastuullisuusviestintä ja paikallisuus. Tarkastelussa käytetyt kansainvälistymiskriteerit ovat autenttisuus, laatu, saatavuus ja saavutettavuus. Nämä kahdeksan periaatetta ja kriteeriä valikoituivat niillä perustein, että niitä voisi ulkopuolinenkin objektiivisesti tarkastella yritysten välittämän markkinointiviestinnän perusteella.
Tutkimuksesta käy ilmi, että menestyneissä suomalaisissa matkailuyrityksissä kestävän matkailun periaatteet ja kansainvälistymiskriteerit on otettu hyvin huomioon. Viestintä toimii, jolloin asiakas saa helposti tietoa yrityksen toiminnasta ja arvoista. Pienemmissä kustavilaisyrityksissä vastuullisuusviestintä puolestaan loistaa poissaolollaan. Asiakaskunta on kustavilaisyrityksissä melko vakiintunutta, minkä vuoksi yritykset eivät kenties koe tarvetta viestinnän parantamiselle. Kustavilaisyritysten toimintaa tarkastelemalla moni asia jääkin arvailun varaan, sillä yritykset eivät viesti useista tärkeistä asioista lainkaan.
Benchmarkingista saaduilla tiedoilla annetaan työn tuloksena kehitysehdotuksia kustavilaisyritys Spaunalle, joka aloitti yritystoimintansa kesällä 2017. Benchmarking-tarkastelun myötä paljastui, että Spaunan markkinointi ja viestintä on Kustavin mittakaavassa ihan kelpoa, mutta mikäli joukosta haluaa erottua edukseen, parannettavaa löytyy. Toivottavaa olisi, että vastuullisesta toiminnasta viestiminen löytäisi paikkansa saaristolaisyritysten markkinoinnissa.
Tämä opinnäyte on teorialähtöinen ja sen tutkimus laadullinen. Työn menetelmänä on benchmarking ja aineisto on kerätty lähtökohtaisesti matkailuyritysten verkkosivuja tarkastelemalla. Myös yritysten sosiaalisten median kanavia on hyödynnetty joissain tapauksissa. Benchmarkingissa tarkastelu painottuu neljään kestävän matkailun periaatteeseen ja neljään kansainvälistymiskriteeriin. Kestävän matkailun periaatteista neljä valittua periaatetta ovat yhteistyö, ekologinen kestävyys, vastuullisuusviestintä ja paikallisuus. Tarkastelussa käytetyt kansainvälistymiskriteerit ovat autenttisuus, laatu, saatavuus ja saavutettavuus. Nämä kahdeksan periaatetta ja kriteeriä valikoituivat niillä perustein, että niitä voisi ulkopuolinenkin objektiivisesti tarkastella yritysten välittämän markkinointiviestinnän perusteella.
Tutkimuksesta käy ilmi, että menestyneissä suomalaisissa matkailuyrityksissä kestävän matkailun periaatteet ja kansainvälistymiskriteerit on otettu hyvin huomioon. Viestintä toimii, jolloin asiakas saa helposti tietoa yrityksen toiminnasta ja arvoista. Pienemmissä kustavilaisyrityksissä vastuullisuusviestintä puolestaan loistaa poissaolollaan. Asiakaskunta on kustavilaisyrityksissä melko vakiintunutta, minkä vuoksi yritykset eivät kenties koe tarvetta viestinnän parantamiselle. Kustavilaisyritysten toimintaa tarkastelemalla moni asia jääkin arvailun varaan, sillä yritykset eivät viesti useista tärkeistä asioista lainkaan.
Benchmarkingista saaduilla tiedoilla annetaan työn tuloksena kehitysehdotuksia kustavilaisyritys Spaunalle, joka aloitti yritystoimintansa kesällä 2017. Benchmarking-tarkastelun myötä paljastui, että Spaunan markkinointi ja viestintä on Kustavin mittakaavassa ihan kelpoa, mutta mikäli joukosta haluaa erottua edukseen, parannettavaa löytyy. Toivottavaa olisi, että vastuullisesta toiminnasta viestiminen löytäisi paikkansa saaristolaisyritysten markkinoinnissa.