Ihana, kamala sak! -varhaiskasvatuksen opettajan suunnittelu-, arviointi- ja kehittämisajan toimivat käytännöt
Silfver, Crista (2021)
Silfver, Crista
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021083117276
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021083117276
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoitus oli selvittää, millaisia käytäntöjä eri työyksiköissä on varhaiskasvatuksen opettajan suunnittelu-, arviointi- ja kehittämisajan järjestämiselle ja mitkä näistä on työntekijöiden mielestä toimivia käytäntöjä. Tarkoitus on, että kokeilemme tulevalla toimikaudella hyviksi koettuja käytäntöjä Taimitarhan päiväkodissa, jotta saisimme työyhteisöön nykyistä toimivamman suunnittelu-, arviointi- ja kehittämisajan järjestelyn.
Laadukas pedagogiikka vaatii jatkuvaa suunnittelua, arviointia ja kehittämistä. Opinnäytetyön tietoperustassa perehdytään varhaiskasvatuksen pedagogiikan suunnitelmallisuuden lisäksi varhaiskasvatuksen opettajan suunnittelu-, arviointi- ja kehittämisaikaan sekä sen merkitykseen pedagogiikan näkökulmasta.
Opinnäytetyön tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena ja aineistonkeruumenetelmäksi valikoitui sähköinen kysely, joka jaettiin sosiaalisen median kanavilla. Kysely sisälsi monivalintakysymyksiä ja avoimia kysymyksiä. Vastausten analyysin avulla löytyi seitsemän erilaista käytäntöä järjestää varhaiskasvatuksen opettajan suunnittelu-, arviointi- ja kehittämisaika.
Tutkimuksen tuloksista selvisi, että suurimmassa osassa vastaajien työyksiköistä suunnittelu-, arviointi- ja kehittämisaika sijoitetaan lasten lepohetken aikaan. Se myös koetaan suurimmaksi osaksi toimivaksi ajankohdaksi. Suunnittelu-, arviointi- ja kehittämisaika sijoitetaan usein myös aamu-ulkoilun aikaan tai työvuoron alkuun tai loppuun. Tuloksien pohjalta Taimitarhaan löytyi uusi käytäntö kokeiltavaksi, jota siellä ei ole vielä kokeiltu; suunnittelu-, arviointi- ja kehittämisaika on työvuoron alussa.
Laadukas pedagogiikka vaatii jatkuvaa suunnittelua, arviointia ja kehittämistä. Opinnäytetyön tietoperustassa perehdytään varhaiskasvatuksen pedagogiikan suunnitelmallisuuden lisäksi varhaiskasvatuksen opettajan suunnittelu-, arviointi- ja kehittämisaikaan sekä sen merkitykseen pedagogiikan näkökulmasta.
Opinnäytetyön tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena ja aineistonkeruumenetelmäksi valikoitui sähköinen kysely, joka jaettiin sosiaalisen median kanavilla. Kysely sisälsi monivalintakysymyksiä ja avoimia kysymyksiä. Vastausten analyysin avulla löytyi seitsemän erilaista käytäntöä järjestää varhaiskasvatuksen opettajan suunnittelu-, arviointi- ja kehittämisaika.
Tutkimuksen tuloksista selvisi, että suurimmassa osassa vastaajien työyksiköistä suunnittelu-, arviointi- ja kehittämisaika sijoitetaan lasten lepohetken aikaan. Se myös koetaan suurimmaksi osaksi toimivaksi ajankohdaksi. Suunnittelu-, arviointi- ja kehittämisaika sijoitetaan usein myös aamu-ulkoilun aikaan tai työvuoron alkuun tai loppuun. Tuloksien pohjalta Taimitarhaan löytyi uusi käytäntö kokeiltavaksi, jota siellä ei ole vielä kokeiltu; suunnittelu-, arviointi- ja kehittämisaika on työvuoron alussa.
