Päihteidenkäyttäjien kokemuksia terveydenhuollosta

Abstract

Opinnäytetyön tarkoituksena oli saada tietoa päihteidenkäyttäjien kokemuksista terveydenhuollosta. Kiinnostuksen kohteena oli erityisesti hoitohenkilökunnan kanssa tapahtunut vuorovaikutus. Tarkoituksena oli kehittää hoitohenkilöstön valmiuksia päihteidenkäyttäjien kohtaamiseen. Opinnäytetyö on osa valtakunnallista Ehkäise tapaturmat -hanketta.

Kyseessä on kvalitatiivinen tutkimus. Tutkimusaineisto kerättiin tekemällä teemahaastattelu kolmelle vapaaehtoiselle henkilölle. Kaikilla haastateltavilla oli päihdetausta sekä runsaasti kokemuksia terveydenhuollon eri palveluista. Haastattelut purettiin käyttäen sisällönanalyysiä.

Haastateltavilla oli kokemuksia erilaisilta sairaalajaksoilta, joiden syinä olivat useimmiten päihteiden aiheuttamat sairaudet tai tapaturmat. Tuloksissa havaittiin puutoksia vuorovaikutuksen toteutumisessa hoitohenkilöstön kanssa. Joskus vuorovaikutus oli puuttunut kokonaan. Pääasiassa haastateltavat kokivat vuorovaikutuksen helpommaksi päihdehuollossa kuin terveydenhuollon yksiköissä. Tuloksista tuli esiin, että haastateltavat erottelivat hoidon ja vuorovaikutuksen toisistaan: vuorovaikutus koettiin huonoksi, mutta hoitoon oltiin tyytyväisiä.

Tutkimusta voidaan hyödyntää erilaisissa yksiköissä joissa ollaan tekemisissä päihteidenkäyttäjien kanssa. Opinnäytetyön avulla voidaan edistää hoitajien tietoisuutta päihteidenkäyttäjien kokemuksista ja muuttaa käsityksiä päihteidenkäyttäjien kohtaamisesta.

The aim of the thesis was to collect information on substance abusers’ experiences on health care. The main interest was the interaction with the health care personnel. The goal was to improve the readiness of the medical staff when they encounter substance abusers. The thesis is a part of the national Ehkäise tapaturmat -project.

This is a qualitative research. The research data was collected by interviewing three volunteers. All interviewees had a background with intoxicants and a lot of experience with the various services provided by health care. The interviews were interpreted by using the method of content analysis.

The interviewees had experiences from different periods of hospitalization due to illnesses or accidents caused by intoxicants. The results showed problems in interaction with the medical staff. Sometimes there was no interaction at all with the staff. Largely, the interviewees found interaction easier with the services for the substance abusers than with the health care units. The results show that the interviewees separated care and interaction from each other. Interaction was regarded as bad, but they were, however, pleased with the care.

The study can be utilized in different units associated with substance abusers. The thesis can help to promote the nurses’ awareness of the substance abusers’ experiences, and change the expectations when encountering a substance abuser.