Etätyön vaikutus työhyvinvointiin
Hakanpää, Juha (2021)
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021090217377
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021090217377
Tiivistelmä
Opinnäytetyön aiheena oli etätyön vaikutus ylempien toimihenkilöiden työhyvinvoin tiin. Toimeksiantajana oli Boliden Harjavalta Oy. Työ toteutettiin vuonna 2021 kesä – elokuu välisenä aikana. Tavoitteena oli selvittää, kuinka COVID-19 pandemiasta johtuva poikkeusolosuhde sekä sen johdosta lisääntynyt etätyö, vaikutti henkilöstöryhmän työhyvinvointiin.
Työn empiirinen tutkimus toteutettiin sähköisen Webropol kyselyn avulla. Taustakysymyksinä kyselyssä olivat työntekijän sukupuoli, ikä, työkokemusvuodet Bolidenillä ja oletko esihenkilö vai asiantuntija rooli organisaatiossa.
Kyselyyn vastasi 71 henkilöä, vastaajista osa oli tehnyt etätyötä aiemmin, osalla etätyö ei ollut kuulunut työn kuvaan. 11 henkilöä ilmoitti työhyvinvoinnin heikentyneen ja 31 henkilöä tunsi työhyvinvoinnin parantuneen, 29 ilmoitti työhyvinvoinnin pysyneen ennallaan. Työhyvinvointia nostaviksi tekijöiksi löytyi työmatkoihin käytetyn ajan poistuminen ja täten lisääntyneen vapaa-ajan. Sekä etätyössä työtavan koettiin olevan tehokkaampi.
Heikentäviä tekijöitä olivat työkuorman suuruus ja sen tuoma stressi. Työergonomiassa oli puutteita etätyötoimistolla. Palaverien ajankohdat ja niiden määrä työpäivässä estivät työn tauottamista ja olivat osin ruokailuaikaan. Tutkimuksen pohjalta kehityskohteiksi valittiin selkeiden etätyöohjeiden laatiminen sekä etätyöpisteen ergonomian huomioiminen.
Työn empiirinen tutkimus toteutettiin sähköisen Webropol kyselyn avulla. Taustakysymyksinä kyselyssä olivat työntekijän sukupuoli, ikä, työkokemusvuodet Bolidenillä ja oletko esihenkilö vai asiantuntija rooli organisaatiossa.
Kyselyyn vastasi 71 henkilöä, vastaajista osa oli tehnyt etätyötä aiemmin, osalla etätyö ei ollut kuulunut työn kuvaan. 11 henkilöä ilmoitti työhyvinvoinnin heikentyneen ja 31 henkilöä tunsi työhyvinvoinnin parantuneen, 29 ilmoitti työhyvinvoinnin pysyneen ennallaan. Työhyvinvointia nostaviksi tekijöiksi löytyi työmatkoihin käytetyn ajan poistuminen ja täten lisääntyneen vapaa-ajan. Sekä etätyössä työtavan koettiin olevan tehokkaampi.
Heikentäviä tekijöitä olivat työkuorman suuruus ja sen tuoma stressi. Työergonomiassa oli puutteita etätyötoimistolla. Palaverien ajankohdat ja niiden määrä työpäivässä estivät työn tauottamista ja olivat osin ruokailuaikaan. Tutkimuksen pohjalta kehityskohteiksi valittiin selkeiden etätyöohjeiden laatiminen sekä etätyöpisteen ergonomian huomioiminen.