Sosiaalinen raportointi Eksotessa ja Kymsotessa : aloitusvaiheen kokemukset ja kehitysehdotukset
Kosunen, Tanja; Kuukka, Jarno; Varonen, Visa (2021)
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021090817602
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021090817602
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää sosiaalisen raportoinnin aloitusvaiheen kokemuksia ja kehitysehdotuksia Eksoten ja Kymsoten alueilla. Opinnäytetyö tehtiin tilaustyönä Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socomille.
Opinnäytetyö toteutettiin sosiaalialan henkilöstölle tehtynä Webropol-kyselynä maaliskuussa 2021. Kyselyn analysointi toteutettiin käyttäen pääosin määrällistä tutkimusmenetelmää sisältäen myös viitteitä laadullisesta tutkimusmenetelmästä.
Kyselyyn saatiin vastauksia yhteensä 44 vastaajalta. Vastaajista 14 työskenteli sosiaalityöntekijänä, esimiehenä 6, sosiaaliohjaajina ja kuraattoreina 13 ja 11 muissa tehtävissä (perheohjaajat, -työntekijät, lähi- ja sairaanhoitajat, ohjaajat ym).
Tutkimuksen perusteella sosiaalinen raportointi koettiin työyhteisöissä melko uudeksi asiaksi ja sosiaaliseen raportointiin toivottiin lisää koulutusta. Sosiaalinen raportointi koettiin vastaajien mielestä sekä yhteiskunnallisesti tärkeäksi, omassa työyhteisössä sitä ei koettu erityisen tärkeäksi työvälineeksi. Sosiaalisen raportoinnin laajentamista toivottiin myös muille ammattiryhmien tehtäväksi.
Tutkimustuloksia voidaan hyödyntää sosiaalisen raportoinnin kehittämisessä ja lisäämisessä erityisesti Eksotessa ja Kymsotessa sekä tulevilla hyvinvointialueilla.
Opinnäytetyö toteutettiin sosiaalialan henkilöstölle tehtynä Webropol-kyselynä maaliskuussa 2021. Kyselyn analysointi toteutettiin käyttäen pääosin määrällistä tutkimusmenetelmää sisältäen myös viitteitä laadullisesta tutkimusmenetelmästä.
Kyselyyn saatiin vastauksia yhteensä 44 vastaajalta. Vastaajista 14 työskenteli sosiaalityöntekijänä, esimiehenä 6, sosiaaliohjaajina ja kuraattoreina 13 ja 11 muissa tehtävissä (perheohjaajat, -työntekijät, lähi- ja sairaanhoitajat, ohjaajat ym).
Tutkimuksen perusteella sosiaalinen raportointi koettiin työyhteisöissä melko uudeksi asiaksi ja sosiaaliseen raportointiin toivottiin lisää koulutusta. Sosiaalinen raportointi koettiin vastaajien mielestä sekä yhteiskunnallisesti tärkeäksi, omassa työyhteisössä sitä ei koettu erityisen tärkeäksi työvälineeksi. Sosiaalisen raportoinnin laajentamista toivottiin myös muille ammattiryhmien tehtäväksi.
Tutkimustuloksia voidaan hyödyntää sosiaalisen raportoinnin kehittämisessä ja lisäämisessä erityisesti Eksotessa ja Kymsotessa sekä tulevilla hyvinvointialueilla.