Hallintotuomioistuimen päätöksen tiedoksianto : Päätösten tiedoksiannot KHO:ssa
Lappalainen, Krista (2021)
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021092818117
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021092818117
Tiivistelmä
Tämä oikeudellinen opinnäytetyö tehtiin toimeksiantona korkeimmalle hallinto-oikeudelle. Työn tarkoituksena oli selvittää, mitä sääntelyä hallintotuomioistuimien päätösten tiedoksiantoon liittyy. Työssä otettiin huomioon vuonna 2020 voimaan tulleen lain oikeudenkäynnistä hallintoasioissa (808/2019) tiedoksiantoa koskevat säännökset sekä mainitun lain mahdollistama sähköinen tiedoksianto. Työn ajankohtaisuutta lisäsi myös vuoden 2020 lopulla päätökseen saatu HAIPA-hanke, joka on osaltaan edistänyt päätösten sähköistä tiedoksiantoa.
Työssä käytettiin lainopillista tutkimusmenetelmää ja lähteinä käytettiin oikeudellisia lähteitä. Työn kannalta tärkeimpiä lähteitä olivat laki oikeudenkäynnistä hallintoasioissa (808/2019), hallintolaki (434/2003) ja laki sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa (13/2003) sekä kyseisten lakien esivalmisteluaineistot. Lähteinä käytettiin myös ajantasaista oikeuskirjallisuutta. Työn empiriaosassa käytettiin myös laadullista tutkimusmenetelmää ja aineistonkeruussa havainnointia.
Työssä saatiin selville, että tavallisesta tiedoksiannosta on tehty ensisijainen päätöksen tiedoksiantotapa hallintotuomioistuimissa todisteellisen tiedoksiannon sijasta. Tavallinen ja todisteellinen tiedoksianto on mahdollista myös sähköisesti ja työssä selvitettiin, mitä sähköisellä tiedoksiannolla tarkoitetaan. Työllä vastattiin myös siihen, miten päätöksen tiedoksianto voidaan käytännössä toteuttaa. Lisäksi todettiin, että tärkeimmät vaatimukset, jotka tiedoksiannon toteuttamisessa on otettava huomioon, ovat prosessiosoitteen käyttö ja suostumus sähköiseen tiedoksiantoon.
Kansliahenkilökunnan työtehtäviin kuuluu toimeksiantajan päätösten tiedoksiantojen toimittaminen. Tämän vuoksi työtä voidaan hyödyntää tukimateriaalina, tai työn tuloksia voidaan hyödyntää tiedoksiantoihin liittyvän koulutusmateriaalin päivittämisessä.
Työssä käytettiin lainopillista tutkimusmenetelmää ja lähteinä käytettiin oikeudellisia lähteitä. Työn kannalta tärkeimpiä lähteitä olivat laki oikeudenkäynnistä hallintoasioissa (808/2019), hallintolaki (434/2003) ja laki sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa (13/2003) sekä kyseisten lakien esivalmisteluaineistot. Lähteinä käytettiin myös ajantasaista oikeuskirjallisuutta. Työn empiriaosassa käytettiin myös laadullista tutkimusmenetelmää ja aineistonkeruussa havainnointia.
Työssä saatiin selville, että tavallisesta tiedoksiannosta on tehty ensisijainen päätöksen tiedoksiantotapa hallintotuomioistuimissa todisteellisen tiedoksiannon sijasta. Tavallinen ja todisteellinen tiedoksianto on mahdollista myös sähköisesti ja työssä selvitettiin, mitä sähköisellä tiedoksiannolla tarkoitetaan. Työllä vastattiin myös siihen, miten päätöksen tiedoksianto voidaan käytännössä toteuttaa. Lisäksi todettiin, että tärkeimmät vaatimukset, jotka tiedoksiannon toteuttamisessa on otettava huomioon, ovat prosessiosoitteen käyttö ja suostumus sähköiseen tiedoksiantoon.
Kansliahenkilökunnan työtehtäviin kuuluu toimeksiantajan päätösten tiedoksiantojen toimittaminen. Tämän vuoksi työtä voidaan hyödyntää tukimateriaalina, tai työn tuloksia voidaan hyödyntää tiedoksiantoihin liittyvän koulutusmateriaalin päivittämisessä.