Vangin kouluttaminen ja osallistaminen vankilan palo- ja pelastustoimintaan
Pajunen, Sami (2021)
Avaa tiedosto
Lataukset:
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021092918146
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021092918146
Tiivistelmä
Tämän toiminnallisen opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää Rikosseuraamuslaitoksen palo- ja pelastusturvallisuuden nykytilaa sekä voidaanko vankeja kouluttaa toimimaan osana vankilan pelastustoimintaa. Aihe on ajankohtainen Pelastuslaitosten vasteaika-muutosten vuoksi, joiden vaikutusta vankiloiden turvallisuuteen ei Rikosseuraamusalalla ole huomioitu riittävästi. Opinnäytetyön tilaajana toimi Rikosseuraamuslaitoksen keskushallintoyksikkö.
Opinnäytetyön tietoperustana käytettiin aiheeseen liittyvää lainsäädäntöä, Pelastustoimen resurssi- ja onnettomuustilastoa, kyselytutkimuksia sekä Rikosseuraamuslaitoksen julkaisuja. Opinnäytetyön tavoitteena ja selvittää, onko vankeja mahdollista käyttää osana vankilan pelastustoimintaa. Opinnäytetyön tehtävänä oli luoda koulutusmalli vangeille, joka voidaan ottaa käyttöön muissakin Rikosseuraamuslaitoksen yksiköissä.
Toiminnallisessa opinnäytetyössä Rikosseuraamuslaitoksen palo- ja pelastusturvallisuuden nykytilaa arvioitiin pelastuslain toiminnanharjoittajalle määräämien velvoitteiden toteutumisen perusteella sekä taulukoimalla Pelastustoimen resurssi- ja onnettomuustilastosta saatua tilastotietoa. Koulutusrunkoa rakennettaessa otettiin huomioon vankien oppimisvaikeudet, palo- ja pelastusturvallisuuden koulutusten minimitaso vaatimukset sekä vankilan erityispiirteet tulipalotilanteessa. Toiminnallisen opinnäytetyön tuloksena kehitetty koulutusrunko toteutettiin Juuan vankilassa. Koulutuksen vaikutusta palo- ja pelastusturvallisuuteen sekä kehittämistarpeita arvioitiin palautekyselyllä.
Opinnäytetyö osoitti koulutuksen olevan hyödyllinen vangeille, mutta vaikutukset vankilan palo- ja pelastusturvallisuuteen jäivät vähäisiksi. Koulutus kuitenkin tukee vankien vapautumisen jälkeistä elämää. Keskeisimpänä havaintona esiin nousi vankien osallistumishaluttomuus ja motivaation puute, joihin kehittämisehdotuksena esitettiin koulutuksen lisäämistä rangaistusajan suunnitelmaan. Opinnäytetyö osoitti, ettei Pelastuslakiin ole kirjattu laitoksessa asuvien osallistumisvelvoitetta pelastustoimintaa, tämä osaltaan rajoittaa mahdollisuuksia osallistaa vankeja vankilan pelastustoimintaan. Palo- ja pelastusturvallisuutta voidaan parantaa vankiloissa luomalla henkilöstölle määräajoin suoritettava pakollinen koulutus sekä vähentämällä osastoilla olevaa palokuormaa.
Opinnäytetyön tietoperustana käytettiin aiheeseen liittyvää lainsäädäntöä, Pelastustoimen resurssi- ja onnettomuustilastoa, kyselytutkimuksia sekä Rikosseuraamuslaitoksen julkaisuja. Opinnäytetyön tavoitteena ja selvittää, onko vankeja mahdollista käyttää osana vankilan pelastustoimintaa. Opinnäytetyön tehtävänä oli luoda koulutusmalli vangeille, joka voidaan ottaa käyttöön muissakin Rikosseuraamuslaitoksen yksiköissä.
Toiminnallisessa opinnäytetyössä Rikosseuraamuslaitoksen palo- ja pelastusturvallisuuden nykytilaa arvioitiin pelastuslain toiminnanharjoittajalle määräämien velvoitteiden toteutumisen perusteella sekä taulukoimalla Pelastustoimen resurssi- ja onnettomuustilastosta saatua tilastotietoa. Koulutusrunkoa rakennettaessa otettiin huomioon vankien oppimisvaikeudet, palo- ja pelastusturvallisuuden koulutusten minimitaso vaatimukset sekä vankilan erityispiirteet tulipalotilanteessa. Toiminnallisen opinnäytetyön tuloksena kehitetty koulutusrunko toteutettiin Juuan vankilassa. Koulutuksen vaikutusta palo- ja pelastusturvallisuuteen sekä kehittämistarpeita arvioitiin palautekyselyllä.
Opinnäytetyö osoitti koulutuksen olevan hyödyllinen vangeille, mutta vaikutukset vankilan palo- ja pelastusturvallisuuteen jäivät vähäisiksi. Koulutus kuitenkin tukee vankien vapautumisen jälkeistä elämää. Keskeisimpänä havaintona esiin nousi vankien osallistumishaluttomuus ja motivaation puute, joihin kehittämisehdotuksena esitettiin koulutuksen lisäämistä rangaistusajan suunnitelmaan. Opinnäytetyö osoitti, ettei Pelastuslakiin ole kirjattu laitoksessa asuvien osallistumisvelvoitetta pelastustoimintaa, tämä osaltaan rajoittaa mahdollisuuksia osallistaa vankeja vankilan pelastustoimintaan. Palo- ja pelastusturvallisuutta voidaan parantaa vankiloissa luomalla henkilöstölle määräajoin suoritettava pakollinen koulutus sekä vähentämällä osastoilla olevaa palokuormaa.