Hoitajien kokema väkivalta, väkivallan ennaltaehkäisy ja käsittely psykogeriatrisessa hoitotyössä

Abstract

Opinnäytetyössä tarkoituksena oli kartoittaa kyselytutkimuksen avulla hoitajien kokemaa väkivaltaa, väkivallan ennaltaehkäisykeinoja ja väkivaltatilanteiden käsittelyä psykogeriatrisessa hoitotyössä. Kyselyyn vastasivat psykogeriatrisen osaston sairaanhoitajat ja lähihoitajat. Tavoitteena oli nostaa esiin ratkaisuehdotuksia väkivallan ennaltaehkäisyyn ja käsittelyyn.

Tutkimuskysymykset olivat: kuinka usein ja millaista väkivaltaa hoitajat kokevat, millaisia keinoja hoitajilla on väkivaltatilanteiden ennaltaehkäisyyn ja miten väkivaltatilanteita käsitellään työyksikössä.

Tuloksien mukaan kaikki kyselyyn vastanneet hoitajat kokevat sekä fyysistä, että henkistä väkivaltaa työssään. Fyysistä vakivaltaa koetaan jopa enemmän kuin henkistä väkivaltaa. Koettuja fyysisen väkivallan muotoja ovat potkiminen, lyöminen, nipistely, töniminen, pureminen, sylkeminen ja esineillä lyöminen. Henkinen väkivalta ilmenee sanallisena loukkaamisena ja uhkailuna. Pääosa vastanneista kokee sekä henkistä, että fyysistä väkivaltaa useamman kerran viikossa.

Vastausten mukaan ennaltaehkäisykeinoina ovat parityöskentely, tilanteiden ennakointi ja riittävä koulutus. Hoitajat kokevat väkivaltatilanteiden ennaltaehkäisyyn liittyvän koulutuksen tärkeänä ja koulutusta tulisi olla säännöllisesti. Kyselyn vastausten perusteella väkivaltatilanteista tehdään Haipro –ilmoituksia ja väkivaltatilanteet käsitellään yksikössä viikkopalaverissa. Väkivaltatilanteet olisi hyvä käsitellä mahdollisimman nopeasti tapahtuman jälkeen, jolloin tapahtuma on vielä tuoreessa muistissa. Moni vastaaja on tyytyväinen esimiehen antamaan tukeen, mutta vastauksista tulee ilmi tarve kuuntelijalle ja auttajalle.