Covid- 19 pandemian aikaisen työn yhteys psyykkiseen hyvinvointiin sairaanhoitajien kokemana : kirjallisuuskatsaus
Partanen, Hanna; Pelkonen, Mari (2021)
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021100418309
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021100418309
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyö tarkoituksena oli kuvata koronapandemian aikaisen työskentelyn yhteyttä sairaanhoitajien psyykkiseen hyvinvointiin, sekä selvittää mitkä tekijät olivat yhteydessä kokemukseen. Opinnäytetyön tavoitteena oli kuvailevan kirjallisuuskatsauksen pohjalta tuoda esiin ajankohtaista tutkimustietoa tekijöistä, joihin tulisi kiinnittää huomiota kehitettäessä tukitoimia sairaanhoitajien psyykkisen hyvinvoinnin edistämiseksi, sekä ennaltaehkäistäessä psyykkistä oirehdintaa vastaavien kriisien varalta.
Teoreettinen viitekehys muodostui seuraavista osa-alueista: pandemia, sairaanhoitajan työnkuva ja sen muutokset Covid-19 pandemian aikana, psyykkinen hyvinvointi pitäen sisällään koherenssin tunteen ja resilienssin tarkastelua sekä tällä hetkellä työnantajalla tarjolla olevia tukitoimia.
Tutkimusaineisto haettiin seuraavista sähköisistä hoitotieteen tietokannoista: Cinahl-, PsycArticles-, PubMed-, Laurea Finna-, Medic- ja ProQuest. Lopulliseksi aineistoksi valikoitui viisi Euroopassa tehtyä vertaisarvioitua tutkimusta. Tutkimukset oli tehty Suomessa, Italiassa, Espanjassa ja Saksassa.
Opinnäytetyön tulokset osoittivat, että maasta riippumatta sairaanhoitajien kokemukset koronapandemian aikaisesta työskentelystä olivat yhteneviä. Tutkimuksista löydettiin muun muassa taustatekijöitä, joilla voitiin katsoa olevan yhteys psyykkisten oireiden kokemukseen. Lisäksi tutkimuksista ilmeni erilaisia psyykkisiä oireita sekä tunnetiloja, joita sairaanhoitajat ja hoitohenkilökunta kertoivat kokeneensa pandemia potilaita hoitaessaan.
Koherenssin tunteen ja etenkin resilienssin vahvistamisella näyttäisi olevan merkittävä rooli psyykkisen hyvinvoinnin sekä työstä palautumisen ja jaksamisen kannalta. Sairaanhoitajan työ on usein emotionaalisesti kuormittavaa, joten työnantajan näkökulmasta olisi hyvä panostaa myös psyykkistä hyvinvointia vahvistaviin koulutuksiin.
Jatkotutkimuksiksi ehdotettiin muun muassa tutkimusta siitä, kuinka psyykkinen hyvinvointi näyttäytyy sairaanhoitajilla, kun pandemia on ohitse ja mitkä keinot sairaanhoitajat kokivat parhaiten toimiviksi psyykkisen hyvinvointinsa kannalta. Toisena jatkotutkimuksena esitettiin eri sairaanhoitopiirien kokemuksia niin erikoissairaanhoidon kuin perusterveydenhuollon näkökulmista, sekä millaisia eroja näiden välillä mahdollisesti havaitaan vertailtaessa psyykkistä hyvinvointia pandemian aikana.
Teoreettinen viitekehys muodostui seuraavista osa-alueista: pandemia, sairaanhoitajan työnkuva ja sen muutokset Covid-19 pandemian aikana, psyykkinen hyvinvointi pitäen sisällään koherenssin tunteen ja resilienssin tarkastelua sekä tällä hetkellä työnantajalla tarjolla olevia tukitoimia.
Tutkimusaineisto haettiin seuraavista sähköisistä hoitotieteen tietokannoista: Cinahl-, PsycArticles-, PubMed-, Laurea Finna-, Medic- ja ProQuest. Lopulliseksi aineistoksi valikoitui viisi Euroopassa tehtyä vertaisarvioitua tutkimusta. Tutkimukset oli tehty Suomessa, Italiassa, Espanjassa ja Saksassa.
Opinnäytetyön tulokset osoittivat, että maasta riippumatta sairaanhoitajien kokemukset koronapandemian aikaisesta työskentelystä olivat yhteneviä. Tutkimuksista löydettiin muun muassa taustatekijöitä, joilla voitiin katsoa olevan yhteys psyykkisten oireiden kokemukseen. Lisäksi tutkimuksista ilmeni erilaisia psyykkisiä oireita sekä tunnetiloja, joita sairaanhoitajat ja hoitohenkilökunta kertoivat kokeneensa pandemia potilaita hoitaessaan.
Koherenssin tunteen ja etenkin resilienssin vahvistamisella näyttäisi olevan merkittävä rooli psyykkisen hyvinvoinnin sekä työstä palautumisen ja jaksamisen kannalta. Sairaanhoitajan työ on usein emotionaalisesti kuormittavaa, joten työnantajan näkökulmasta olisi hyvä panostaa myös psyykkistä hyvinvointia vahvistaviin koulutuksiin.
Jatkotutkimuksiksi ehdotettiin muun muassa tutkimusta siitä, kuinka psyykkinen hyvinvointi näyttäytyy sairaanhoitajilla, kun pandemia on ohitse ja mitkä keinot sairaanhoitajat kokivat parhaiten toimiviksi psyykkisen hyvinvointinsa kannalta. Toisena jatkotutkimuksena esitettiin eri sairaanhoitopiirien kokemuksia niin erikoissairaanhoidon kuin perusterveydenhuollon näkökulmista, sekä millaisia eroja näiden välillä mahdollisesti havaitaan vertailtaessa psyykkistä hyvinvointia pandemian aikana.