Ravintolapäälliköiden perehdyttämisen muodot ja mahdollisuudet Leijona Cateringissa
Porevirta, Tita (2021)
Porevirta, Tita
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021101418656
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021101418656
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, miten ravintolapäälliköiden perehdytystä voidaan kehittää Leijona Cateringissa huomioiden digitaalisuus ja erityisesti moodle-oppimisalusta. Tutkimuksen lähtökohtana oli selvittää edeltävien kolmen vuoden aikana perehdytettyjen ravintolapäälliköiden kokemuksia ja sitä kautta etsiä perehdytyksen osioita, jotka toimivat myös digitaalisesti.
Teemahaastattelu perustui opinnäytetyön teoriaviitekehykseen, joka rakentui perehdyttämisen tavoitteista, suunnittelusta, perehdyttäjistä sekä perehdyttämisen erilaisista muodoista. Lisäksi käsiteltiin oppimisen tapoja, koska perehtyminen on mitä suurimmassa määrin sidoksissa oppimiseen.
Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena, koska tarkoituksena oli selvittää ihmisten kokemuksia perehdytysprosessissa. Teemahaastattelulla oli mahdollista tarvittaessa ohjata keskustelua tavoitteiden mukaiseen suuntaan sekä laajentaa näkökulmaa saatujen tulosten kautta. Kokemus on aina subjektiivinen ja riippuvainen perehdytykseen osallistuvien toiminnasta, mutta myös perehtyjän odotusten ja toteutuksen kohtaamisesta. Haastatelluilla ei ole välttämättä yhteisiä kokemuksia eikä niitä täten voi arvottaa asteikolla.
Tutkimuksen tulokset ja johtopäätökset salattiin toimeksiantajan pyynnöstä. Yleisesti ottaen tutkimuksesta nousi esiin perehdytyksen suunnitelmallisuuden, perehdyttäjien jatkuvan osaamisen kehittämisen ja perehdytyksen vuorovaikutuksellisuuden vaikutus onnistumiseen. Lisäksi perehtymisen onnistumisen mittaaminen on edellytys tuloksellisuuden varmistamisessa.
Teemahaastattelu perustui opinnäytetyön teoriaviitekehykseen, joka rakentui perehdyttämisen tavoitteista, suunnittelusta, perehdyttäjistä sekä perehdyttämisen erilaisista muodoista. Lisäksi käsiteltiin oppimisen tapoja, koska perehtyminen on mitä suurimmassa määrin sidoksissa oppimiseen.
Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena, koska tarkoituksena oli selvittää ihmisten kokemuksia perehdytysprosessissa. Teemahaastattelulla oli mahdollista tarvittaessa ohjata keskustelua tavoitteiden mukaiseen suuntaan sekä laajentaa näkökulmaa saatujen tulosten kautta. Kokemus on aina subjektiivinen ja riippuvainen perehdytykseen osallistuvien toiminnasta, mutta myös perehtyjän odotusten ja toteutuksen kohtaamisesta. Haastatelluilla ei ole välttämättä yhteisiä kokemuksia eikä niitä täten voi arvottaa asteikolla.
Tutkimuksen tulokset ja johtopäätökset salattiin toimeksiantajan pyynnöstä. Yleisesti ottaen tutkimuksesta nousi esiin perehdytyksen suunnitelmallisuuden, perehdyttäjien jatkuvan osaamisen kehittämisen ja perehdytyksen vuorovaikutuksellisuuden vaikutus onnistumiseen. Lisäksi perehtymisen onnistumisen mittaaminen on edellytys tuloksellisuuden varmistamisessa.