Bonusmallityökalun kehittäminen porapaalutustyöhön
Hopia, Matti (2021)
Hopia, Matti
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021101418673
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021101418673
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö on tehty suomalaisen rakennusalalla toimivan yritys X:n toimeksiantona. Yritys X haluaa tämän työn avulla kasvattaa kilpailukykyään porapaalutuksessa. Työn ensisijaisena tarkoituksena on nopeuttaa porapaalutustöiden läpivientiaikoja, minkä seurauksena voidaan tehdä enemmän urakoita vuoden aikana ja kasvattaa vuotuista liikevaihtoa ja liikevoittoa. Työn tavoitteena oli luoda porapaalutustyöhön bonusmallityökalu, jonka avulla voidaan motivoida henkilöstöä tuottavampaan työsuoritukseen, ja sitä kautta tehdä työstä taloudellisempaa.
Opinnäytetyössä etsittiin vastauksia siihen, miten toteutetaan porapaalutustyöhön bonusmallityökalu, jolla voidaan laskea helposti työn tuottavuuteen sidottuja bonuksia ja niiden vaikutuksia työkustannuksiin sekä siihen, miten bonusmallityökalu vaikuttaa työn tuottavuuteen ja taloudellisuuteen. Bonusmallityökalun suunnittelun kehittämismenetelmänä käytettiin heuristista ideointitekniikkaa ja tietoperustana palkitsemiseen, työn tuottavuuteen ja työpsykologiaan liittyvää kirjallisuutta ja internetaineistoa. Työkalun vaikuttavuutta työn tuottavuuteen ja taloudellisuuteen mitattiin kvantitatiivisella aineistoanalyysillä, joka perustui bonusmallityökalulla tehtyyn bonus- ja työkustannuslaskelmaan ja porapaalutustyöstä tuotettuihin paalupöytäkirjoihin. Työkalun kehittämistarpeita selvitettiin teemahaastatteluilla, joissa haastateltiin bonuksien piiriin kuuluneita työntekijöitä.
Opinnäytetyön tuotoksena oli Excel-taulukkopohjainen bonusmallityökalu, jolla voidaan laskea porapaalutustyön tuottavuuden kasvusta aiheutuvia säästöjä, ja näistä säästöistä maksettavia bonuksia porapaalutustyöntekijöille. Työkalulla tehty bonuslaskelma otettiin käyttöön työmaalla, jossa toimin itse työnjohtajana. Työn tuottavuus laski kokonaisuudessaan 5 % laskentaan verrattuna, mutta hetkittäin kasvoi jopa kaksinkertaiseksi. Kokonais- ja hetkittäisen tuottavuuden eroa selittävät useat kalusto-ongelmien aiheuttamat katkot työssä. Paalutustyöryhmälle maksettiin urakasta bonusta noin kahden työpäivän peruspalkan verran.
Työryhmä ei ollut tyytyväinen bonusmalliin eikä bonusten suuruuteen. Negatiivisesta palautteesta huolimatta testausta voidaan pitää onnistuneena, sillä sen avulla saatiin arvokasta palautetta ja kokemusta bonusmallityökalun käyttämisestä, joiden perusteella sitä voidaan tulevaisuudessa kehittää toimivammaksi kaikkien osapuolien kannalta.
Opinnäytetyössä etsittiin vastauksia siihen, miten toteutetaan porapaalutustyöhön bonusmallityökalu, jolla voidaan laskea helposti työn tuottavuuteen sidottuja bonuksia ja niiden vaikutuksia työkustannuksiin sekä siihen, miten bonusmallityökalu vaikuttaa työn tuottavuuteen ja taloudellisuuteen. Bonusmallityökalun suunnittelun kehittämismenetelmänä käytettiin heuristista ideointitekniikkaa ja tietoperustana palkitsemiseen, työn tuottavuuteen ja työpsykologiaan liittyvää kirjallisuutta ja internetaineistoa. Työkalun vaikuttavuutta työn tuottavuuteen ja taloudellisuuteen mitattiin kvantitatiivisella aineistoanalyysillä, joka perustui bonusmallityökalulla tehtyyn bonus- ja työkustannuslaskelmaan ja porapaalutustyöstä tuotettuihin paalupöytäkirjoihin. Työkalun kehittämistarpeita selvitettiin teemahaastatteluilla, joissa haastateltiin bonuksien piiriin kuuluneita työntekijöitä.
Opinnäytetyön tuotoksena oli Excel-taulukkopohjainen bonusmallityökalu, jolla voidaan laskea porapaalutustyön tuottavuuden kasvusta aiheutuvia säästöjä, ja näistä säästöistä maksettavia bonuksia porapaalutustyöntekijöille. Työkalulla tehty bonuslaskelma otettiin käyttöön työmaalla, jossa toimin itse työnjohtajana. Työn tuottavuus laski kokonaisuudessaan 5 % laskentaan verrattuna, mutta hetkittäin kasvoi jopa kaksinkertaiseksi. Kokonais- ja hetkittäisen tuottavuuden eroa selittävät useat kalusto-ongelmien aiheuttamat katkot työssä. Paalutustyöryhmälle maksettiin urakasta bonusta noin kahden työpäivän peruspalkan verran.
Työryhmä ei ollut tyytyväinen bonusmalliin eikä bonusten suuruuteen. Negatiivisesta palautteesta huolimatta testausta voidaan pitää onnistuneena, sillä sen avulla saatiin arvokasta palautetta ja kokemusta bonusmallityökalun käyttämisestä, joiden perusteella sitä voidaan tulevaisuudessa kehittää toimivammaksi kaikkien osapuolien kannalta.