Työnantajamielikuvan merkitys yrityksen rekrytointiprosessissa
Mahlavuori, Nina; Piiparinen, Anne (2021)
Lataukset:
Mahlavuori, Nina
Piiparinen, Anne
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021101418671
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021101418671
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää toimeksiantajayrityksen Caruna Oy:n ulkoisen työnantajamielikuvan nykytilanne ja kehittää yrityksen rekrytointia tulevaisuuden osaajien tavoittamiseksi aiempaa paremmin. Tavoitteena oli tutkia, mitkä työnantajan vetovoimatekijät mahdollistavat onnistuneen rekrytoinnin ja mitkä asiat vaikuttavat työnantajamielikuvan muodostumiseen. Tavoitteena oli myös teoriaan pohjautuen luoda konkreettisia kehitystoimenpiteitä sekä ulkoisen työnantajamielikuvan että rekrytoinnin kehittämiseen.
Tutkimus toteutettiin kehittämistutkimuksena, monimenetelmäisin tutkimusmenetelmin hyödyntäen laadullista ja määrällistä tutkimusmenetelmää toisiaan tukien. Aineisto kerättiin kahden asiantuntijahaastattelun sekä webropol-kyselytutkimuksen avulla. Kyselytutkimuksen kohderyhmänä tässä tapauksessa olivat energia-alan korkeakouluopiskelijat toimeksiantajan yhteistyöoppilaitoksissa. Kyselytutkimukseen vastasi 114 opiskelijaa.
Viitekehyksessä tarkasteltiin työnantajamielikuvan ja rekrytoinnin teoriaa. Työssä hyödynnettiin alalla jo tehtyjä tutkimuksia. Työssä viitataan myös toimeksiantajan teettämiin omiin sisäisiin tutkimuksiin ja niiden tuloksiin.
Kyselytutkimuksesta saatujen tulosten perusteella ilmeni, ettei Caruna ole houkutteleva työnantaja opiskelijoiden mielikuvissa ja sen tunnettuus alan työnantajana on heikko. Kyselytutkimuksen tulos vahvisti myös sitä käsitystä, että työnantajabrändin ja -vetovoiman sekä työnantajamielikuvan merkitys työnhaussa ja osana rekrytointia on suuri. Tuloksissa ilmeni myös, että sosiaalisen median asema rekrytointikanavana on opiskelijoiden keskuudessa tärkeä. Kehittämisehdotuksissa keskityttiinkin vahvistamaan viestintää, oppilaitosyhteistyötä, rekrytointia ja sen myötä työnantajamielikuvaa.
Tutkimus toteutettiin kehittämistutkimuksena, monimenetelmäisin tutkimusmenetelmin hyödyntäen laadullista ja määrällistä tutkimusmenetelmää toisiaan tukien. Aineisto kerättiin kahden asiantuntijahaastattelun sekä webropol-kyselytutkimuksen avulla. Kyselytutkimuksen kohderyhmänä tässä tapauksessa olivat energia-alan korkeakouluopiskelijat toimeksiantajan yhteistyöoppilaitoksissa. Kyselytutkimukseen vastasi 114 opiskelijaa.
Viitekehyksessä tarkasteltiin työnantajamielikuvan ja rekrytoinnin teoriaa. Työssä hyödynnettiin alalla jo tehtyjä tutkimuksia. Työssä viitataan myös toimeksiantajan teettämiin omiin sisäisiin tutkimuksiin ja niiden tuloksiin.
Kyselytutkimuksesta saatujen tulosten perusteella ilmeni, ettei Caruna ole houkutteleva työnantaja opiskelijoiden mielikuvissa ja sen tunnettuus alan työnantajana on heikko. Kyselytutkimuksen tulos vahvisti myös sitä käsitystä, että työnantajabrändin ja -vetovoiman sekä työnantajamielikuvan merkitys työnhaussa ja osana rekrytointia on suuri. Tuloksissa ilmeni myös, että sosiaalisen median asema rekrytointikanavana on opiskelijoiden keskuudessa tärkeä. Kehittämisehdotuksissa keskityttiinkin vahvistamaan viestintää, oppilaitosyhteistyötä, rekrytointia ja sen myötä työnantajamielikuvaa.