Perehdytysmallin luominen Eksoten kouluterveydenhuollon yksiköihin

Abstract

Tässä opinnäytetyössä tarkasteltiin erilaisia perehdytysmalleja, perehdytystä ohjaavaa lainsäädäntöä ja perehdyttämistä sosiaali- ja terveysalalla. Lisäksi tarkasteltiin kouluterveydenhuoltoa ohjaavaa lainsäädäntöä, kouluterveydenhuoltoa Suomessa ja Etelä-Karjalassa sekä kouluterveydenhoitajan työtä Suomessa. Tutkimusmenetelmänä käytettiin kvalitatiivista eli laadullista lähestymistapaa. Tiedonhakua tehtiin eri tietokannoissa, kuten Arto, Theseus ja Google Scholar. Lisäksi kirjallisuutta, pro gradu -tutkielmia sekä väitöskirjoja etsittiin tiedekirjastosta.

Tiedonhaun perusteella olemassa oleva perehdytysmalli on oleellinen osa onnistunutta perehdytystä. Sosiaali- ja terveysalalla onnistunut perehdyttäminen on todella tärkeää, sillä työn luonne on usein todella kuormittavaa. Työturvallisuuslaissa on säädetty, että jokaisen työnantajan on annettava uudelle työntekijälle asianmukainen perehdytys tämän ammatillinen tausta huomioon ottaen. Hyvässä perehdytyksessä uudelle työntekijälle nimetään oma yhteyshenkilö, mikä osaltaan mahdollistaa perehdytyksen jatkuvuuden ja vuorovaikutuksellisuuden. Perehdytyksen onnistuminen vaikuttaa suuresti uuden työntekijän mielialaan ja sitä kautta sitoutumiseen organisaatioon ja uuteen työhön.

Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää ja kuvata Eksoten kouluterveydenhoitajien omia kokemuksia saamastaan perehdytyksestä. Kouluterveydenhoitajille toteutettiin kysely sähköpostin välityksellä. Vastausten perusteella tuotetun uuden tiedon, kirjallisuuden sekä asiasta tehtyjen aikaisempien tutkimusten avulla Eksoten kouluterveydenhuollon yksikölle luotiin uusi perehdytysmalli ja perehdytyksen aikajana tukemaan perehdytystä. Aikajanasta on helppo seurata perehdytyksen kulkua, eli mitä asioita käydään läpi missäkin perehdytyksen vaiheessa. Se toimii myös muistilistana, jotta mikään tärkeä asia ei jää kertomatta. Aikajanan avulla jokaisen uuden työntekijän perehdyttäminen on yhdenmukaista.