Erityisherkkyys varhaiskasvatuksen silmin
Tuominen, Susanna; Virtala, Kati (2021)
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021101718735
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021101718735
Tiivistelmä
Opinnäytetyömme tavoitteena oli tuoda varhaiskasvatuksessa toimiville kasvattajille tietoisuutta lasten erityisherkkyydestä, sen havainnoinnista, siihen liittyvistä ominaispiirteistä sekä oman osaamisen hyödyntämisestä varhaiskasvatuksessa toimiessa. Opinnäytetyössä tutkittiin yksittäisen varhaiskasvatuksessa toimivan kasvattajan osaamista tunnistaa erityisherkkyyttä sekä keinoja, välineitä ja kykyä huomioida/tukea lasta varhaiskasvatusympäristössä.
Opinnäytetyössä käytettiin tutkimusmenetelmänä kvalitatiivista eli laadullista menetelmää. Tutkimusaineisto kerättiin suorittamalla ryhmähaastattelu sekä yksilöhaastattelu. Haastatteluja ennen perehdyttiin asian teoriatietoon sekä haastattelukysymykset lähetetiin haastateltaville ennakkoon. Haastattelut toteutettiin Luvian varhaiskasvatuksessa. Ryhmähaastatteluun osallistui neljä varhaiskasvatuksenopettajaa sekä varhaiskasvatuksenerityisopettaja. Yksilöhaastattelu toteutettiin toimintaterapeutille.
Tutkimusaineiston perusteella erityisherkkyyttä esiintyy varhaiskasvatuksessa ja käsitteenä erityisherkkyys tunnistetaan hyvin. Erityisherkkyyden moninaiset ilmenemismuodot kuten aistiyliherkkyys, reagointiherkkyys sekä kehotuntemukset lueteltiin tunnistetaviin piirteisiin. Varhaiskasvattajan rooli herkkyyden huomioimisessa nähtiin tärkeänä. Koulutuksen ja tietoisuuden lisääminen erityisherkkyydestä koettiin tarpeelliseksi. Yksilöhaastattelun perusteella on tärkeää osata erottaa erityisherkkyys käsite ja aistiyliherkkyys, joka liittyy sensorisen integraation häiriöihin.
Teoriaosuudessa opinnäytetyössä käsitellään varhaiskasvatusta, erityisherkkyyttä sekä sensorisen integraation häiriötä.
Opinnäytetyössä käytettiin tutkimusmenetelmänä kvalitatiivista eli laadullista menetelmää. Tutkimusaineisto kerättiin suorittamalla ryhmähaastattelu sekä yksilöhaastattelu. Haastatteluja ennen perehdyttiin asian teoriatietoon sekä haastattelukysymykset lähetetiin haastateltaville ennakkoon. Haastattelut toteutettiin Luvian varhaiskasvatuksessa. Ryhmähaastatteluun osallistui neljä varhaiskasvatuksenopettajaa sekä varhaiskasvatuksenerityisopettaja. Yksilöhaastattelu toteutettiin toimintaterapeutille.
Tutkimusaineiston perusteella erityisherkkyyttä esiintyy varhaiskasvatuksessa ja käsitteenä erityisherkkyys tunnistetaan hyvin. Erityisherkkyyden moninaiset ilmenemismuodot kuten aistiyliherkkyys, reagointiherkkyys sekä kehotuntemukset lueteltiin tunnistetaviin piirteisiin. Varhaiskasvattajan rooli herkkyyden huomioimisessa nähtiin tärkeänä. Koulutuksen ja tietoisuuden lisääminen erityisherkkyydestä koettiin tarpeelliseksi. Yksilöhaastattelun perusteella on tärkeää osata erottaa erityisherkkyys käsite ja aistiyliherkkyys, joka liittyy sensorisen integraation häiriöihin.
Teoriaosuudessa opinnäytetyössä käsitellään varhaiskasvatusta, erityisherkkyyttä sekä sensorisen integraation häiriötä.