Kohti vaikuttavaa verkkonuorisotyötä. Vaikuttavuuden mittaamisen nykytila ja tulevaisuuden visiot

Abstract

Nuorisotyön sanoittamisella ja arvioinnilla on jo useiden vuosien perinteet. Sen merkityksen arvellaan lisääntyvän entisestään tulevaisuudessa (Malm 2021). Sen sijaan vaikuttavuustutkimusta nuorisotyössä on Suomessa tehty vielä suhteellisen vähän (ks. esim. Gretschel 2020; Vauhkonen & Hoikkala 2020). Verkkonuorisotyön vaikuttavuutta ei ole tutkittu laajamittaisemmin omana selvityksenään vielä lainkaan.

Tämän selvityksen tarkoituksena on tuottaa alustavaa tietoa verkkonuorisotyön vaikuttavuuden mittaamisesta. Selvityksessä kartoitetaan nuorisotyön ammattilaisten näkemyksiä siitä, millaista vaikuttavuutta verkkonuorisotyöllä koetaan olevan, millaisia vaikuttavuuden arvioinnin menetelmiä on tällä hetkellä käytössä ja miten vaikuttavuuden arviointia tulisi jatkossa kehittää. Ammattilaisten näkemysten pohjalta esitetään suosituksia verkkonuorisotyön vaikuttavuuden arvioimisen aloittamiseksi ja kehittämiseksi. Tutkimuksen tilaajatahona on digitaalisen nuorisotyön osaamiskeskusta koordinoiva Verke, jonka kanssa tutkimuskysymykset on muotoiltu.

Aineistonkeruu toteutettiin kahdessa vaiheessa. Ensimmäinen vaihe koski organisaatioiden johdon ja työntekijöiden näkemyksiä siitä, millaisia vaikutuksia verkkonuorisotyöllä tavoitellaan, millaista vaikuttavuutta verkkonuorisotyöllä nähdään olevan ja millä tavoilla vaikuttavuutta arvioidaan organisaatioissa tällä hetkellä. Yksilöhaastatteluja tehtiin 15. Aineistonkeruun toisessa vaiheessa tarkasteltiin nuorisotyön organisaatioiden edustajien näkemyksiä siitä, millä tavoilla verkkonuorisotyön vaikuttavuutta pitäisi ja voitaisiin systemaattisesti arvioida. Fokusryhmähaastatteluita tehtiin neljä, joista kuhunkin osallistui kolmesta viiteen henkilöä; informantteja oli yhteensä 16. Tulokset raportoidaan anonyymisti, jolloin haastatteluun osallistuneita tahoja ei mainita tunnistettavasti.

Aineistoa peilattiin analyysivaiheessa vaikuttavuusketjun (Anoschkin 2019) eri osa-alueisiin, jotka ovat tarve, visio, tavoite, resurssit, toimenpiteet, tulokset ja vaikuttavuus. Aineiston perusteella vaikuttavuusketjun eri osa-alueiden systemaattinen ja tietoinen määrittäminen vaatii verkkonuorisotyötä tekeviltä organisaatioilta vielä panostuksia, jotta vaikutusten ja vaikuttavuuden mittaaminen mahdollistuisi tulevaisuudessa. Verkkonuorisotyön tarve, visio ja vaikuttavuus on syytä määritellä laajemmalla areenalla, sillä ne kuvaavat yhteiskunnallista tasoa. Vaikuttavuusketjun konkreettisen toiminnan osat (tavoite, resurssit, toimenpiteet ja tulokset) voivat olla enemmän yksittäisten toimijoiden tai kuntien määriteltävissä, kun yhteisistä tarpeista, visiosta ja vaikuttavuuden arvioinnin mittaristosta on yhdessä sovittu. Vaikuttavuuden mittaamisen kehittämistyössä on siis syytä edetä osa-alue kerrallaan keskittymällä ensin verkkonuorisotyön tavoitteiden määrittämiseen ja positiivisten vaikutusten todentamiseen.

Verkkonuorisotyön vaikuttavuuden mittaamisen kehittämistyö tulee tehdä yhteistyössä kuntien, seurakuntien ja järjestötahojen kesken yhteisellä areenalla, johon myös valtakunnalliset kehittäjät ja rahoittajat voivat osallistua. Verkkonuorisotyön tavoitteiden yhteinen määrittely valtakunnallisella tasolla on välttämätöntä, jotta vaikuttavuusmittareita voidaan yhteisesti rakentaa. Kehitystyössä on huomioitava verkkonuorisotyön realiteetit, kuten nuorten anonyymius ja toiminnan lyhytkestoisuus. Vaikuttavuuden mittaaminen ei saa nostaa nuorten kynnystä osallistua verkkonuorisotyön eri toimintamuotoihin.