Vanginvartijan toimintatavat vangin silmin
Immonen, Harri; Haapala, Sara (2021)
Immonen, Harri
Haapala, Sara
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021110219184
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021110219184
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli kartoittaa vanginvartijoiden keskeisiä toimintatapahyveitä ja rikosseuraamuslaitoksen perusarvojen keskinäisiä painoarvosuhteita. Lisäksi työssä selvitettiin yleistä tyytyväisyyttä vartijoiden työskentelyä kohtaan, muutoksen suuntaa, vuorovaikutustaitojen merkitystä, sekä perinteisen vartijaroolin ja kuntouttavan näkökulman lähentymisen tarpeellisuutta. Näkökulma oli vankien. Tietoperustassa tuotiin esille vankilakulttuurin muutokseen liittyviä tekijöitä. Tutkielma toteutettiin Itä- ja Pohjois-Suomen rikosseuraamusalueen vankiloissa kvantitatiivisena kokonaistutkimuksena. Tutkielman tilaajana toimi Mikkelin vankila.
Vankeusvangeille ja elinkautisvangeille suunnattu kysely tehtiin kesä-heinäkuussa 2021. Lomakekyselyyn vastattiin anonyymisti. Taustatietoina kysyttiin vankilakertaisuutta, ikäryhmää, sekä laitosstatusta. Kyselyyn vastasi 154 vankia, joka oli neljäsosa mahdollisista vastaajista. Keskeisten 17 toimintatavan joukosta nousi esille normatiiviseen lakinäkökulmaan liittyviä toimintatapoja, kuten luotettavuus, rehellisyys, laillisuus, asiallisuus, vastuullisuus ja tasapuolisuus. Eniten negatiivista hajontaa esiintyi vanginvartijan työkokemukseen liittyvässä kysymyksessä. Rikosseuraamuslaitoksen perusarvoista oikeudenmukaisuus sai eniten kannatusta, usko ihmisen mahdollisuuteen muuttua ja kasvaa vähiten. Vartijoiden työskentelyyn oltiin keskimäärin tyytyväisiä ja toimintatapojen nähtiin kehittyneen parempaan suuntaan. Vuorovaikutustaitojen merkitystä korostettiin. Vartijan perinteisen työroolin ja kuntouttavan roolin lähentymistä toivottiin jossain määrin.
Tuloksista voi tehdä suuntaa antavia johtopäätöksiä. Aineisto haastaa käsityksen tarpeesta muuttaa vartijan työnkuvaa kanssakulkijan rooliin. Vanginvartijoiden vuorovaikutustaitojen kehittämiselle ilmenee selvä tarve. Tutkielmassa kuvataan vartijan työnkuvan muuttumista ja siihen liittyvää taustateoriaa, joten alan opiskelijoille se on hyödyllinen. Utilitaristisen hyötyajattelun, kuntoutususkon ja sovitusajattelun painotusten suhteita olisi tarpeellista pohtia laajemminkin.
Vankeusvangeille ja elinkautisvangeille suunnattu kysely tehtiin kesä-heinäkuussa 2021. Lomakekyselyyn vastattiin anonyymisti. Taustatietoina kysyttiin vankilakertaisuutta, ikäryhmää, sekä laitosstatusta. Kyselyyn vastasi 154 vankia, joka oli neljäsosa mahdollisista vastaajista. Keskeisten 17 toimintatavan joukosta nousi esille normatiiviseen lakinäkökulmaan liittyviä toimintatapoja, kuten luotettavuus, rehellisyys, laillisuus, asiallisuus, vastuullisuus ja tasapuolisuus. Eniten negatiivista hajontaa esiintyi vanginvartijan työkokemukseen liittyvässä kysymyksessä. Rikosseuraamuslaitoksen perusarvoista oikeudenmukaisuus sai eniten kannatusta, usko ihmisen mahdollisuuteen muuttua ja kasvaa vähiten. Vartijoiden työskentelyyn oltiin keskimäärin tyytyväisiä ja toimintatapojen nähtiin kehittyneen parempaan suuntaan. Vuorovaikutustaitojen merkitystä korostettiin. Vartijan perinteisen työroolin ja kuntouttavan roolin lähentymistä toivottiin jossain määrin.
Tuloksista voi tehdä suuntaa antavia johtopäätöksiä. Aineisto haastaa käsityksen tarpeesta muuttaa vartijan työnkuvaa kanssakulkijan rooliin. Vanginvartijoiden vuorovaikutustaitojen kehittämiselle ilmenee selvä tarve. Tutkielmassa kuvataan vartijan työnkuvan muuttumista ja siihen liittyvää taustateoriaa, joten alan opiskelijoille se on hyödyllinen. Utilitaristisen hyötyajattelun, kuntoutususkon ja sovitusajattelun painotusten suhteita olisi tarpeellista pohtia laajemminkin.