Käytönvalvontalaitteista mitattavan tiedon tutkiminen

Abstract

Opinnäytetyössä tutkittiin kohdeyrityksen tuotteista käytönvalvontalaitteilla kerättyä dataa. Datan keräämisen alkuperäinen ja pääasiallinen tarkoitus on ollut jalostaa siitä tietoa erilaisten asiakaspalvelujen tuottamista varten. Esimerkkejä asiakkaille tarjottavista palveluista ovat tuotteiden työskentelymäärien seuranta, huollontarpeen määritys ja sijaintitietojen välittäminen.

Opinnäytetyön tavoitteena oli analysoida laitteista kerättyä dataa, jotta tietoa voitaisiin hyödyntää jatkossa myös yrityksen sisäisissä toiminnoissa, kuten tuotekehityksessä. Tavoitteena oli myös tutkia itse käytönvalvontalaitteen toiminnan luotettavuutta ja sen keräämän datan laatua. Työn kehityksellisenä tavoitteena oli luoda prosessi datan jäsentelemiseksi ja järjestelmälliseksi tutkimiseksi myös jatkossa.

Työn kirjallisuuskatsaus tehtiin datatiedettä, kunnossapitoa ja rikotusalaa käsittelevään kirjallisuuteen ja tutkimuksiin. Työssä käytettiin datatieteen ja suunnitelutieteen menetelmiä. Lisäksi työtä tukivat keskustelut kohdeyrityksen tuotekehityshenkilöstön kanssa. Tutkimuksen keskeinen lähtökohta oli tehdä tuotteille data-analyysejä kokoluokittain, jotta tulokset saatiin vastaavasti vertailukelpoisiksi. Tutkittavia ilmiöitä olivat esimerkiksi käytönvalvontalaitteen anturoinnin toiminta, tuotteiden varastointiajat ja -asennot, tuotteilla työskentelyn tavat, käytönvalvontalaitteiden vikaantumiset sekä tuotteella työskentelyn käyttöaikasuhteet. Lisäksi työssä toteutettiin koneoppimismalli työskentelymäärien, ja siten tuotteen ja sen varaosien kysynnän ennustamiseksi.

Konkreettisena työn tuloksena oli automatisoitu datan esikäsittelyjärjestelmä sekä alustava tutkimusjärjestelmä hankkeen eri tutkimusosioiden analysointiin, visualisoimiseen ja ennusteiden tekemiseen. Löydöksinä todennettiin erilaisia käytönvalvontalaitteeseen ja sen keräämään dataan sekä tuotteeseen ja sen elinkaareen liittyviä ilmiöitä. Saatua tietoa voidaan hyödyntää suoraan kohdeyrityksen tuotekehityksessä kohdistamalla kehitystoimenpiteitä havaittuihin ongelmakohtiin. Välillisesti tuloksia voidaan jatkossa hyödyntää myös tuotannonohjauksessa ja markkinatilanteen ennustamisessa.