Raskausajan masennuksen riskitekijät - kuvaileva kirjallisuuskatsaus
Tuononen, Susanna (2021)
Tuononen, Susanna
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021110919607
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021110919607
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata, millaisia riskitekijöitä raskausajan masennuksen puhkeamiseen odottavilla äideillä voi olla. Tavoitteena oli, että saatuja tuloksia voidaan hyödyntää terveydenhoitajan työssä äitiysneuvolassa. Tavoitteena oli tuottaa terveydenhoitajille työkaluja raskausajan masennuksen tunnistamiseen.
Raskauden aikana kehossa tapahtuu paljon sekä fyysisiä että psyykkisiä muutoksia. Terveydenhoitajan työ neuvolassa on odottavan äidin ja perheen kokonaisvaltaista hyvinvoinnin edistämistä. Raskausajan masennuksen voi laukaista monet tekijät, jotka usein voivat liittyä itse raskauteen. Raskausajan masennuksella voi myös olla negatiivisia vaikutuksia sikiöön ja äitiin.
Tämä opinnäytetyö tehtiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena, jossa aineistoa etsittiin Pro-Quest- ja PubMed -tietokannoista. Aineisto analysoitiin teemoittelun avulla. Tarkasteltujen tutkimusten perusteella raskausajan masennuksen riskitekijät liittyivät pääasiassa äidin ikään, elämäntilanteeseen ja terveyteen. Useat riskitekijät liittyivät myös itse raskauteen ja siitä kumpuaviin tunteisiin. Äitiysneuvolassa tulisikin kiinnittää huomiota näihin eri riskitekijöihin, tunnistaa niitä ja pyrkiä vaikuttamaan niihin jo ennen kuin ne laukaisevat raskausajan masennuksen. Riskitekijöiden tunnistaminen voi auttaa tunnistamaan myös itse raskausajan masennuksen, jos se ei ole tullut vielä muuten esille.
Raskauden aikana kehossa tapahtuu paljon sekä fyysisiä että psyykkisiä muutoksia. Terveydenhoitajan työ neuvolassa on odottavan äidin ja perheen kokonaisvaltaista hyvinvoinnin edistämistä. Raskausajan masennuksen voi laukaista monet tekijät, jotka usein voivat liittyä itse raskauteen. Raskausajan masennuksella voi myös olla negatiivisia vaikutuksia sikiöön ja äitiin.
Tämä opinnäytetyö tehtiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena, jossa aineistoa etsittiin Pro-Quest- ja PubMed -tietokannoista. Aineisto analysoitiin teemoittelun avulla. Tarkasteltujen tutkimusten perusteella raskausajan masennuksen riskitekijät liittyivät pääasiassa äidin ikään, elämäntilanteeseen ja terveyteen. Useat riskitekijät liittyivät myös itse raskauteen ja siitä kumpuaviin tunteisiin. Äitiysneuvolassa tulisikin kiinnittää huomiota näihin eri riskitekijöihin, tunnistaa niitä ja pyrkiä vaikuttamaan niihin jo ennen kuin ne laukaisevat raskausajan masennuksen. Riskitekijöiden tunnistaminen voi auttaa tunnistamaan myös itse raskausajan masennuksen, jos se ei ole tullut vielä muuten esille.