Ravitsemukselliset riskit ravitsemispalveluissa
Leinonen, Suvi-Tuulia; Väisänen, Karoliina; Partanen, Moona; Palosaari, Jenni; Nissinen, Kaija; Leikas, Katriina (2021)
Leinonen, Suvi-Tuulia
Väisänen, Karoliina
Partanen, Moona
Palosaari, Jenni
Nissinen, Kaija
Leikas, Katriina
Jyväskylän ammattikorkeakoulu
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-830-627-9
https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-830-627-9
Tiivistelmä
Ravitsemispalveluilla on mahdollisuus vaikuttaa suomalaisten ruokailutottumuksiin ja syömiskäyttäytymiseen, minkä vuoksi ruoan ravitsemuslaadun seurannan lisääminen Oiva-elintarvikevalvonnan yhteyteen on seuraava askel ravitsemispalveluiden kehittämisessä. Tämä kirjallisuusselvitys on osa Oivallista ruokaa -hanketta, ja sen tavoitteena on muodostaa tietopohja ravitsemuksellisen laadun seurannan ja toteuman tämänhetkisestä tilanteesta ammattikeittiöissä, sekä selvittää kirjallisuudesta keinoja, millä saadaan parannettua ruoan ravitsemuksellisen laadun valvontaa ja ohjausta sekä sisällyttää ravitsemuksellisten riskien valvonta ja seuranta elintarvikevalvontaan. Selvityksessä on tarkasteltu suomalaisten ravitsemuksellisia riskejä väestöryhmittäin, suomalaista ruokaympäristöä sekä keinoja ja indikaattoreita ravitsemuslaadun arvioinnissa ja toteuttamisessa. Selvityksessä on myös tarkasteltu Oiva-elintarvikevalvontaan liittyvää lainsäädäntöä ja käytänteitä.
Suomalaisten keskeiset ravitsemukselliset riskit ovat kaikilla väestöryhmillä samat: liiallinen suolan käyttö, huono rasvan laatu ja liian vähäinen vihannesten, hedelmien ja marjojen kulutus. Ravitsemuslaadun parantamiseen tähtäävissä toi¬missa tulee käyttää suomalaisia ravitsemussuosituksia koko ravitsemispalvelun tuotannon prosessissa. Jotta tämä onnistuu, tulee ravitsemuspalveluiden hen-kilökunnalla olla riittävä osaaminen ravitsemuslaadun seurannasta, sekä oikeat välineet käytössä, kuten tuotannonohjausjärjestelmä. Ravitsemuslaadun arvioin¬nissa voidaan käyttää erilaisia indikaattoreita, kuten ravitsemuspassia tai sydän¬merkkiateria-merkinnän käyttöä. Etenkin lounasta tarjoavilla ravitsemispalveluilla on suurin vaikutus suomalaisten ruokailutottumuksiin. Toimenpide-ehdotuksessa tulee ottaa huomioon erilaisia ohjauskeinoja, millä pystytään vaikuttamaan suo¬malaisten ruokaympäristön ravitsemuksellisen laadun parantamiseen. Näitä ovat esimerkiksi terveellisen ruoan saatavuuden ja saavutettavuuden parantaminen, tietopohjan tarjoaminen sekä asiakkaille että henkilökunnalle, ja positiivisen oh¬jauksen hyödyntäminen parempien ratkaisujen mahdollistamisessa.
Suomalaisten keskeiset ravitsemukselliset riskit ovat kaikilla väestöryhmillä samat: liiallinen suolan käyttö, huono rasvan laatu ja liian vähäinen vihannesten, hedelmien ja marjojen kulutus. Ravitsemuslaadun parantamiseen tähtäävissä toi¬missa tulee käyttää suomalaisia ravitsemussuosituksia koko ravitsemispalvelun tuotannon prosessissa. Jotta tämä onnistuu, tulee ravitsemuspalveluiden hen-kilökunnalla olla riittävä osaaminen ravitsemuslaadun seurannasta, sekä oikeat välineet käytössä, kuten tuotannonohjausjärjestelmä. Ravitsemuslaadun arvioin¬nissa voidaan käyttää erilaisia indikaattoreita, kuten ravitsemuspassia tai sydän¬merkkiateria-merkinnän käyttöä. Etenkin lounasta tarjoavilla ravitsemispalveluilla on suurin vaikutus suomalaisten ruokailutottumuksiin. Toimenpide-ehdotuksessa tulee ottaa huomioon erilaisia ohjauskeinoja, millä pystytään vaikuttamaan suo¬malaisten ruokaympäristön ravitsemuksellisen laadun parantamiseen. Näitä ovat esimerkiksi terveellisen ruoan saatavuuden ja saavutettavuuden parantaminen, tietopohjan tarjoaminen sekä asiakkaille että henkilökunnalle, ja positiivisen oh¬jauksen hyödyntäminen parempien ratkaisujen mahdollistamisessa.