Lääkkeettömät menetelmät käytösoireisen muistisairaan hoidon tukena

Abstract

Opinnäytetyömme oli tutkimuksellinen kehittämistyö, joka on saanut alkunsa yhteistyötahonamme toimivan Attendon yksikön kehittämistarpeista. Opinnäytetyömme tavoitteena oli lisätä työntekijöiden tietoutta sekä lääkkeettömien hoitomenetelmien hyödyntämistä muistisairaiden käytösoireiden hoidossa. Opinnäytetyömme tarkoituksena oli tuottaa opas, joka auttaa yhteistyötahomme työntekijöitä hoitamaan käytösoireisia muistisairaita lääkkeettömiä hoitomenetelmiä hyödyntäen. Jotta oppaan sisältö kohdistui oikein, selvitimme teema-haastatteluna tehtävän alkukartoituksen avulla millaisia käytösoireita työntekijät kohtaavat, millaisia hoitomenetelmiä he hyödyntävät, millaisten käytösoireiden hoitoon he kaipaavat erityisesti tukea sekä millaisen oppaan he kokisivat hyödylliseksi. Opinnäytetyössämme hyödynsimme tiedonkeruumenetelmänä narratiivista kirjallisuuskatsausta, jonka kautta perehdyimme aiempaan tutkimustietoon lääkkeettömien menetelmien hyödyntämisestä muistisairaiden käytösoireiden hoidossa.

Muistisairaus vaikuttaa sairastuneen käytökseen. Erilaisia käytösoireita kuten aggressiivisuutta, levottomuutta tai vaeltelua esiintyy jopa 90 %:lla sairastuneista. Lääkkeettömät menetelmät ovat ensisijainen hoitomuoto osana muistisairaan kokonaisvaltaista hoitoa. Lääkehoito on myös tärkeä osa muistisairauksien hyvää hoitoa eikä sitä tule unohtaa. Tunnistamalla laukaisevia tekijöitä voidaan ennaltaehkäistä käytösoireiden esiintymistä tai ainakin vähentää niitä. Liikunnalla sekä aisteihin kohdistuvilla lääkkeettömillä hoitomenetelmillä on suurin vaikutus käytösoireiden hoidossa. Näitä menetelmiä ovat musiikki, terapeuttinen kosketus, lemmikkiterapia ja kirkasvalohoito. Myös psykomotorisilla ja neuropsykiatrisilla, moniaististimulaatiolla sekä taidelähtöisillä menetelmillä oli positiivisia vaikutuksia. Näyttö validaatioterapian hyödyistä oli varsin vähäistä.

Tuottamamme oppaan sisältö koettiin hyödylliseksi, mielenkiintoiseksi sekä rakenteelta selkeäksi. Työntekijät pystyvät hyödyntämään opasta käyttäen lääkkeettömiä menetelmiä oman osaamisen tukena sekä osana perehdytystä. Jatkoehdotuksena lähtisimme tutkimaan lääkkeettömien hoitomenetelmien vaikuttavuutta käytösoireisiin yhteistyötahomme yksikössä. Jatkossa olisi myös mielenkiintoista suunnitella koulutustapahtumaa käytösoireiden ennaltaehkäisystä.

The thesis is a research development work that originated from the development needs of the Attendo unit, which is a partner. The aim of the thesis was to increase the awareness of employees and the utilization of drug-free treatment methods in the treatment of behavioural symptoms in patients with memory disorders. The purpose was to produce a guide that helps collaborating employees to treat behavioural memory disorders using non-pharmaceutical treatment methods. For the contents of the guide to be correctly directed, the following was used; a thematic interview to find out what kind of behavioural symptoms employees face, what treatment methods they use, what kind of behavioural symptoms they especially need support for, and what kind of guide they would find beneficial. In the thesis, a narrative literature review was utilized as a data collection method, together with previous research data on the utilization of drug-free methods in the treatment of behavioural symptoms in patients with memory disorders.

Memory disorder affects a person’s behaviour. Various behavioural symptoms such as aggression, restlessness, or wandering occur in up to 90% of patients. Non-drug methods are the primary form of treatment as part of holistic treatment for memory disorders. Medication is also an important part of good care for patients with memory disorders and should not be forgotten. By identifying the triggers, the occurrence of behavioural symptoms can be prevented or at least reduced. Exercise and non-drug treatments for the senses have the greatest impact on the treatment of behavioural symptoms. These methods include; music, therapeutic touch, pet therapy, and bright light therapy. Psychomotor and neuropsychiatric, multisensory stimulation, and art-based methods also had positive effects. Evidence for the benefits of validation therapy was quite low.

The guide content produced was perceived as useful, interesting, and structurally clear. Employees will be able to use the guide using non-drug methods to support their own skills as well as a part of the orientation. As a follow-up proposal, it would be useful to start investigating the effectiveness of the non-pharmaceutical treatment methods on behavioural symptoms in the partner unit. In the future, it would also be interesting to plan an educational event on the prevention of behavioural symptoms.