Asiantuntijoina työskentelevien näkemys johtamisen kehittämiseen
Haapakoski, Liisa; Väänänen, Päivi (2021)
Lataukset:
Haapakoski, Liisa
Väänänen, Päivi
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021111920657
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021111920657
Tiivistelmä
Tämän kehittämistyön tarkoituksena oli luoda raportti asiantuntijaorganisaation johtajalle - dokumentti, josta selviää kuinka asiantuntijat kokevat itseään johdetun aiemmin, ja kuinka heitä tulisi johtaa tulevaisuudessa. Tarkasteltavana organisaationa on Oriola Oyj:n Expert Services liiketoiminta, joka tuottaa asiantuntijapalveluita lääkeyritysten tarpeisiin. Raportti asiantuntijaorganisaation johtajalle tehtiin, jotta organisaation johtamista kehitettäessä voidaan ottaa asiantuntijatyötä tekevän näkemys huomioon.
Työ on kehittämistyö, jossa ensin esitellään johtamisen viitekehys sekä yleisesti, että käyden läpi tarkemmin 4 johtamisen teemaa, jotka ovat matriisijohtaminen, etäjohtaminen, itsensä johtaminen ja asiantuntijajohtaminen. Tutkimusosan menetelmänä käytetään sekä kvalitatiivisia että kvantitatiivisia tutkimustapoja. Havainnoinnin keinoin ja teemahaastatteluin kerätty data yhdistettiin johtamisen teoriaan ja sitä kehitettiin tutkimukseen osallistuneiden kanssa käydyin dialogein, kunnes lopputulokseen ei enää saatu lisää arvoa. Interaktiivisen osan usealla vaiheella luotiin moninkertaisia tietokerroksia.
Lopputulos on tietopaketti, jota voidaan hyödyntää johtamisen kehittämisessä. Kohdeorganisaation johdon on hyvin vaikea saada näin avointa ja suoraa tietoa johtamisen näkemyksistä ilman ulkopuolista tutkimusta. Kohdeorganisaation johtamisen koetaan keskittyvän tavoite- ja tulosjohtamiseen sekä tilannejohtamiseen. Johtamiselta taas odotetaan muutosjohtamista ja sosiaalista johtamista ihmisten johtamisen näkökulmana. Sosiaalinen- ja ihmisten johtaminen koetaan asioiden johtamista tehokkaampana johtamistapana asiantuntijaorgani-saatiossa. Lopputulos antaa konkreettisia ehdotuksia johtamisen kehittämiseen ja siten työhyvinvoinnin parantamiseen. Dokumentti voi olla hyödyksi myös muiden asiantuntijaorganisaatioiden johtamisen kehittämisessä. Asiantuntijat haluavat osallistua oman organisaationsa johtamisen kehittämiseen. Pelkästään jo siihen osallistaminen luo hyvinvointia. Kehittämisideana esitämme, että tämän työn noudattamaa kaavaa sovelletaan jotakin toista yritystä koskevaan tutkimukseen ja kehittämistyöhön ja verrata tuloksia keskenään. Useita organisaatioita tutkimalla voitaisiin saada selville tärkeää tietoa johtamisesta.
Työ on kehittämistyö, jossa ensin esitellään johtamisen viitekehys sekä yleisesti, että käyden läpi tarkemmin 4 johtamisen teemaa, jotka ovat matriisijohtaminen, etäjohtaminen, itsensä johtaminen ja asiantuntijajohtaminen. Tutkimusosan menetelmänä käytetään sekä kvalitatiivisia että kvantitatiivisia tutkimustapoja. Havainnoinnin keinoin ja teemahaastatteluin kerätty data yhdistettiin johtamisen teoriaan ja sitä kehitettiin tutkimukseen osallistuneiden kanssa käydyin dialogein, kunnes lopputulokseen ei enää saatu lisää arvoa. Interaktiivisen osan usealla vaiheella luotiin moninkertaisia tietokerroksia.
Lopputulos on tietopaketti, jota voidaan hyödyntää johtamisen kehittämisessä. Kohdeorganisaation johdon on hyvin vaikea saada näin avointa ja suoraa tietoa johtamisen näkemyksistä ilman ulkopuolista tutkimusta. Kohdeorganisaation johtamisen koetaan keskittyvän tavoite- ja tulosjohtamiseen sekä tilannejohtamiseen. Johtamiselta taas odotetaan muutosjohtamista ja sosiaalista johtamista ihmisten johtamisen näkökulmana. Sosiaalinen- ja ihmisten johtaminen koetaan asioiden johtamista tehokkaampana johtamistapana asiantuntijaorgani-saatiossa. Lopputulos antaa konkreettisia ehdotuksia johtamisen kehittämiseen ja siten työhyvinvoinnin parantamiseen. Dokumentti voi olla hyödyksi myös muiden asiantuntijaorganisaatioiden johtamisen kehittämisessä. Asiantuntijat haluavat osallistua oman organisaationsa johtamisen kehittämiseen. Pelkästään jo siihen osallistaminen luo hyvinvointia. Kehittämisideana esitämme, että tämän työn noudattamaa kaavaa sovelletaan jotakin toista yritystä koskevaan tutkimukseen ja kehittämistyöhön ja verrata tuloksia keskenään. Useita organisaatioita tutkimalla voitaisiin saada selville tärkeää tietoa johtamisesta.