Kommunikaation merkitys hoitoelvytyksen aikana

Abstract

Opinnäytetyön tarkoituksena on kuvata hoitoelvytyksen aikaista kommunikaatiota, sen merkitystä ja haasteita ensihoidon ammattilaisten näkökulmasta. Työn tavoitteena on tuottaa tietoa, jonka pohjalta voidaan tarkastella kommunikaation sujuvuutta edistäviä tekijöitä sekä mahdollisia kehittämiskohteita.

Opinnäytetyö toteutettiin kvalitatiivisena eli laadullisena tutkimuksena. Aineistonkeruu tapahtui havainnoimalla Kanta-Hämeen pelastuslaitoksen järjestämää hoitoelvytyssimulaatiota ja tämän jälkeen ryhmähaastatteluilla. Haastatteluihin sekä simulaatioon osallistui yhteensä seitsemän ensihoidon ammattilaista. Aineiston analysoinnissa käytettiin induktiivista eli aineistolähtöistä analysointitapaa.

Saatujen tulosten perusteella voidaan todeta, että simulaation aikana tehdyt havainnot ja haastatteluissa esiin nousseet kokemukset tukivat toisiaan. Kommunikaation edistämiseen oli useita keinoja, mutta myös haasteita löydettiin. Kommunikaatiota pidettiin tärkeänä tekijänä potilasturvallisuuden sekä tilannetietoisuuden ylläpidossa, ja se vaatii ammattilaiselta monenlaisia sosiaalisia taitoja. Kommunikaatiota edistäviä asioita olivat esimerkiksi lyhyt ja ytimekäs tapa viestiä, sanottujen asioiden toistaminen ja kaksoistarkastukset sekä nonverbaalinen viestintä muun kommunikoinnin tukena. Samoja asioita havaittiin myös simulaatiotilannetta seuraamalla.

Haastatteluissa ilmeni, että kommunikaation haasteet liittyivät ympäristön aiheuttamiin häiriötekijöihin, kuten omaisiin tai muihin sivullisiin sekä radioliikenteen runsauteen. Myös kommunikaation määrän optimoiminen koettiin tärkeäksi. Sekä liian vähäinen, että liiallinen kommunikaatio nähtiin haasteena. Kommunikointia voitaisiin parantaa esimerkiksi simulaatioharjoittelulla, mutta myös kokemus tuo lisää taitoja ja varmuutta kommunikaatioon.

The purpose of the thesis was to describe communication, challenges and the significance of said communication during advanced life support. Goal of the thesis is to produce information about factors that support communication and potential areas of development.

The thesis is made with qualitative research methods, by observation of Tavastia Rescue Departments arranged simulation of advanced life support and with two group interviews after the simulation. Both simulation and group interviews had seven participants who are professionals in emergency care. Analysis of the content is made with inductive analysis.

Results of the thesis show that both observations during simulation and experiences that came up with the interviews support each other. There are many methods which support communication but also challenges were found. Communication is found important for patient safety, situation awareness and it requires multiple social skills from professionals. Methods for enhancing communication are for example short and pithy way to communicate, repetitions of said things, double checks and nonverbal communication alongside other communication methods.

Environmental distractions, such as relatives or bystanders and abundant amount of radio traffic were found as challenges in said communication. Optimizing the right amount of communication in the situation was found important – both too little and too much communication makes communication during advanced life support challenging. Communication could be improved with simulation training, but experience will also give certainty and skills to the communication.