Perehdyttäminen kuntoon - perehdyttämisen kehittäminen kohdeorganisaatiossa
Nikkanen, Tuija (2021)
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021112521673
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021112521673
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä tarkoitus oli selvittää, mistä hyvä ja laadukas perehdyttäminen muodostuu. Lisäksi tavoitteena oli selvittää, mitkä ovat kohdeyrityksen perehdyttämisen kehittämisen painopistealueet ja löytää niihin konkreettiset kehittämisehdotukset, joiden pohjalta yritys pystyy kehittämään perehdytysprosessiaan. Toimeksiantajana työssä toimi pieni koulutus- ja konsultointiyritys Varsinais-Suomesta.
Työn teoriaosassa käsiteltiin monipuolisesti perehdyttämistä; sen vaiheita ja vastuita, onnistumista, merkitystä ja hyötyjä sekä perehdytystä ohjaavaa lainsäädäntöä. Lisäksi teoriaosassa käsiteltiin perehdyttämisen kehittämistä sekä psykologisen sopimuksen merkitystä perehdyttämisessä.
Tutkimusotteena käytettiin laadullista tutkimusmenetelmää ja aineistoa kerättiin teemahaastattelulla. Haastatteluiden perusteella saatiin selkeä näkemys, mistä hyvä ja laadukas perehdytys muodostuu, mikä on yrityksen perehdyttämisen nykytila sekä millaisia kehittämisideoita perehdytysprosessiin henkilöstöllä on.
Työn tuloksena saatiin aikaiseksi useita parannusehdotuksia yrityksen perehdytyskäytäntöihin. Työn tuloksena syntyi perehdytyspolun visuaalinen kuvaus sekä sähköinen perehdytyksen seurantataulu. Nämä molemmat tuovat kaivattua ryhtiä ja suunnitelmallisuutta perehdytysprosessiin ja auttavat hahmottamaan paremmin perehdytyksen kokonaisuutta tulokkaan, perehdyttäjän ja koko organisaation näkökulmasta.
Opinnäytetyöllä saavutettiin asetetut tavoitteet, ja opinnäytetyön pohjalta kohdeyrityksen on helppoa ja luontevaa jatkaa perehdyttämisprosessinsa kehittämistä.
Työn teoriaosassa käsiteltiin monipuolisesti perehdyttämistä; sen vaiheita ja vastuita, onnistumista, merkitystä ja hyötyjä sekä perehdytystä ohjaavaa lainsäädäntöä. Lisäksi teoriaosassa käsiteltiin perehdyttämisen kehittämistä sekä psykologisen sopimuksen merkitystä perehdyttämisessä.
Tutkimusotteena käytettiin laadullista tutkimusmenetelmää ja aineistoa kerättiin teemahaastattelulla. Haastatteluiden perusteella saatiin selkeä näkemys, mistä hyvä ja laadukas perehdytys muodostuu, mikä on yrityksen perehdyttämisen nykytila sekä millaisia kehittämisideoita perehdytysprosessiin henkilöstöllä on.
Työn tuloksena saatiin aikaiseksi useita parannusehdotuksia yrityksen perehdytyskäytäntöihin. Työn tuloksena syntyi perehdytyspolun visuaalinen kuvaus sekä sähköinen perehdytyksen seurantataulu. Nämä molemmat tuovat kaivattua ryhtiä ja suunnitelmallisuutta perehdytysprosessiin ja auttavat hahmottamaan paremmin perehdytyksen kokonaisuutta tulokkaan, perehdyttäjän ja koko organisaation näkökulmasta.
Opinnäytetyöllä saavutettiin asetetut tavoitteet, ja opinnäytetyön pohjalta kohdeyrityksen on helppoa ja luontevaa jatkaa perehdyttämisprosessinsa kehittämistä.