Kiertotalousyrityksen ilmastovaikutusten laskenta : case Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy

Abstract

Yritykset ovat kasvavassa määrin ottaneet ilmastonmuutoksen torjunnan osaksi vastuullisuustyötään. Ilmastovaikutusten todentamiseksi hiilijalanjälkilaskenta on noussut keskeiseen rooliin. Pelkkä hiilijalanjäljen laskeminen ei kuitenkaan mahdollista ilmastovaikutusten laskentaa niille yrityksille, joiden keskeinen tavoite on tarjota ratkaisuja ilmastopäästöjen vähentämiseen. Laskentakäytäntöjen ollessa vakiintumattomia, ilmastovaikutuksia lasketaan monin perustein ja rajauksin. Tavoitteena oli kartoittaa keskeiset mittarit kiertotalousyrityksille ilmastovaikutusten mittaamiseen ja tutkia voiko niistä koota yhden kattavan mittarin – yrityksen hiilitaseen.

Case-esimerkkinä laskettiin Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskuksen hiilijalanjälki ja hiilikädenjälki vuodelle 2020. Hiilijalanjälki laskettiin alan standardien mukaisesti ja hiilikädenjäljen laskennassa hyödynnettiin VTT:n ja LUT-yliopiston kanssa luotuja laskentaperiaatteita. Yrityksen hiilitaseen laskemiseksi luotiin opinnäytteessä menetelmä.

Kirjallisuuskatsauksen perusteella hiilijalanjälkeä ja hiilikädenjälkeä ei tule laskea yhteen hiilitaseeksi eriävien laskentaperusteiden vuoksi. Erityisesti viestinnässä tulee kiinnittää huomiota tiedon avoimuuteen. Riittävällä laskentarajauksella ja asiantuntijoiden lausunnot huomioimalla voidaan kuitenkin mitata riittävän luotettavasti kiertotalousyritysten ilmastovaikutuksia ja kehittää niiden toimintaa.

Climate issues have become increasingly important in enterprises CSR work in recent years. Calculating the carbon footprint of an enterprise has taken on a key role in validating climate impacts. Nevertheless, carbon footprint calculation does not provide sufficient climate impact reporting for those enterprises, whose key business is providing less carbon intense solutions. The calculation methods considering the positive impacts are not laid down and vary from case to case. The objective was to study key point indicators to measure climate impacts for circular economy enterprises and to research whether it is possible to combine these into one indicator: the carbon balance of an enterprise.

As a case example, the carbon footprint and the carbon handprint for the year 2020 was calculated for Helsinki Metropolitan Area Reuse Centre. The carbon footprint calculation followed the international standards, and the carbon handprint was calculated based on the model developed previously together with VTT and LUT University. A method for calculating the carbon balance for enterprises was developed.

According to the literature the carbon footprint and carbon handprint should not be combined as a carbon balance because of the differing calculation principles. Especially when communicating the results, a principle of high transparency should be followed. With sufficiently wide boundary setting and considering the proper guidelines it is still possible to measure the climate impacts of circular economy enterprises sufficiently reliably to develop their operations.