Niska- hartiaseudun kivun ja käden puristusvoiman tutkiminen omatoimisen lihasvoima- ja venytysharjoittelun avulla
Vanonen, Susanna (2012)
Vanonen, Susanna
Saimaan ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012120217734
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012120217734
Tiivistelmä
Opinnäytetyö on tehty yhteistyössä KK- Kunto Oy/ Lappeenrannan Kylpylän kanssa. Tässä opinnäytetyössä tutkittiin, minkälaisia vaikutuksia liikuntaneuvonnalla ja viiden kuukauden pituisella työttömiksi jääneiden kuntoutujien (n= 11) omatoimisella harjoittelulla on niska- hartiaseudun kipuun ja käden puristusvoimaan sekä henkilöiden motivoitumiseen omatoimiseen harjoitteluun. Tarkoituksena oli myös selvittää, minkälaisia eroja muutoksissa on naisten (n= 6) ja miesten (n= 5) ryhmän kesken. Mukaanottokriteereinä olivat henkilön tarve ja motivaatio kuntoutukseen sekä työelämään palaaminen.
Tutkimuksessa käden puristusvoimatesti oli yksi osio kuntoutujille suoritettavista UKK- terveyskuntotestistöstä. Tutkimuksen aineisto hankittiin kyselylomakkeiden avulla ja jokaiselle kuntoutujalle tehtiin intervention alussa ja lopussa käden puristusvoimamittaukset. Käden puristusvoimaa tarkasteltiin käyttäen määrällistä tutkimusotetta. Tulosten tilastollista merkitsevyyttä tutkittiin ristiintaulukoinnin ja Khiin neliö-testin avulla. Kyselylomakkeen kysymyksiä sekä palautteita analysoitiin muutosprosenttien avulla.
Tulosten tilastollinen analysointi tehtiin IBM SPSS Statistics 20 ohjelmalla. Naisten (n=6) ja miesten (n=5) ryhmän tulosten perusteella voidaan sanoa, että niska-hartiaseudun kipu heikentää käden puristusvoimaa. Tutkimustulosten perusteella voidaan todeta, että toimintakyvyssä ja käden puristusvoimassa ei tapahtunut muutosta naisten ja miesten ryhmissä intervention aikana. Tilastollisen merkitsevyyden raja- arvo oli p<0.05.Tutkimuksen tuloksia ei voida yleistää koskemaan suurempaa kohdejoukkoa, vaan tulokset ovat suuntaa antavia.
Jatkotutkimusaiheita voivat olla ohjaajien tekemät havainnot ja kokemukset kuntoutuskurssin ja kuntoutujien työharjoittelujakson haasteista, kurssin sisällön kehittäminen, kuntoutujien motivoiminen liikkumaan, työterveyshuollon tuki jatkossa kuntoutujille ja kuntoutumisen pitkäaikaiset vaikutukset kuntoutujien elämässä.
Tutkimuksessa käden puristusvoimatesti oli yksi osio kuntoutujille suoritettavista UKK- terveyskuntotestistöstä. Tutkimuksen aineisto hankittiin kyselylomakkeiden avulla ja jokaiselle kuntoutujalle tehtiin intervention alussa ja lopussa käden puristusvoimamittaukset. Käden puristusvoimaa tarkasteltiin käyttäen määrällistä tutkimusotetta. Tulosten tilastollista merkitsevyyttä tutkittiin ristiintaulukoinnin ja Khiin neliö-testin avulla. Kyselylomakkeen kysymyksiä sekä palautteita analysoitiin muutosprosenttien avulla.
Tulosten tilastollinen analysointi tehtiin IBM SPSS Statistics 20 ohjelmalla. Naisten (n=6) ja miesten (n=5) ryhmän tulosten perusteella voidaan sanoa, että niska-hartiaseudun kipu heikentää käden puristusvoimaa. Tutkimustulosten perusteella voidaan todeta, että toimintakyvyssä ja käden puristusvoimassa ei tapahtunut muutosta naisten ja miesten ryhmissä intervention aikana. Tilastollisen merkitsevyyden raja- arvo oli p<0.05.Tutkimuksen tuloksia ei voida yleistää koskemaan suurempaa kohdejoukkoa, vaan tulokset ovat suuntaa antavia.
Jatkotutkimusaiheita voivat olla ohjaajien tekemät havainnot ja kokemukset kuntoutuskurssin ja kuntoutujien työharjoittelujakson haasteista, kurssin sisällön kehittäminen, kuntoutujien motivoiminen liikkumaan, työterveyshuollon tuki jatkossa kuntoutujille ja kuntoutumisen pitkäaikaiset vaikutukset kuntoutujien elämässä.