Timing ja sen yhteys jalkapallomaalivahdin heittäytymällä tapahtuvan torjuntasuorituksen nopeuteen

Abstract

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa, mitä on timing sekä millainen yhteys sillä on jalkapallomaalivahtien heittäytymällä tapahtuvan torjuntasuorituksen nopeuteen. Timing on jalkapallomaalivahtien käyttämä kevennyshyppy ennen laukauksesta seuraavaa torjuntasuoritusta. Työn toimeksiantajana toimi Suomen Palloliitto. Timingista puuttuvien tutkimusten sekä kehittyvän maalivahtivalmennuksen myötä opinnäytetyö oli uutuusarvoa sisältävä sekä ajankohtainen. Opinnäytetyön tavoitteena oli saada konkreettinen tutkimus timingista ja sen hyödyistä, mitä Suomen Palloliitto pystyisi hyödyntämään valmentajakoulutuksissaan.

Jalkapallomaalivahtien käyttämästä timingista puuttuvien tutkimusten takia opinnäytetyön teoriaosuudessa käytettiin tiedonkeruumenetelmänä asiantuntijahaastatteluja sekä tutkimuksia muista lajeista, joissa timingin kaltaista valmistavaa hyppyä käytetään. Tämä opinnäytetyö oli laadullinen tutkimus, jossa tutkimusasetelmana toimi tapaustutkimus. Opinnäytetyössä etsittiin vastauksia seuraaviin kysymyksiin: 1. Mitä on timing? 2. Miten torjuntasuorituksen nopeus heittäytyessä eroaa timingia käytettäessä ja paikaltaan lähdettäessä? 3. Miten käsien käyttäminen timingissa vaikuttaa heittäytymällä tapahtuvan torjuntasuorituksen nopeuteen?

Tutkimukseen osallistui neljä aktiivista jalkapallomaalivahtia. Maalivahtien tuli suorittaa heittäytymisiä kolmella eri lähtötekniikalla: 1. Staattisesta valmiusasennosta, 2. Timingia käyttäen, jossa käsien heilautusta ei käytetty apuna ja 3. Timingia käyttäen, jossa pyrittiin tehostamaan ponnistusta käsien heilautusta apuna käyttäen. Jokainen maalivahti suoritti kuusi heittäytymistä jokaisella lähtötekniikalla. Tutkimustilanteessa maalivahdit näkivät valkokankaalta 16 metrin päästä tulevan laukauksen, jonka suunnan mukaan heidän tuli heittäytyä narulla roikkuviin palloihin. Aineisto kerättiin videoimalla kaikki suoritukset. Videolta katsottiin suoritusaika, joka maalivahdilla kesti laukauksen kontaktihetkestä siihen hetkeen, kun hänen kätensä osui palloon. Tulosten analysoinnissa käytettiin Microsoft Office Excel 365 -ohjelmaa.

Tutkimustuloksista kävi ilmi, että maalivahdit, jotka olivat tottuneet käyttämään timingia useamman vuoden, tekivät torjuntasuorituksensa sen avulla nopeammin kuin staattisesta lähtöasennosta lähdettäessä. Maalivahdit, jotka olivat kokemattomampia timingin käyttäjiä, tekivät myös nopeimmat yksittäiset suorituksensa timingin avulla. Silti eri lähtötekniikoiden keskiarvoja tarkastellessa kokemattomammat timingin käyttäjät eivät saaneet timingista hyötyä heittäytymällä tapahtuvien torjuntasuoritustensa nopeuteen. Tämän tutkimuksen mukaan käsien heilautuksesta timingia tehdessä ei ollut vaikutusta heittäytymisnopeuteen. Tutkimustulosten avulla pääteltiin, että mikäli timingin käyttämisestä halutaan saada hyötyä torjuntasuorituksen nopeuteen heittäytyessä, vaatii se maalivahdilta taitoa ja sitä myöten harjoittelua. Pienen otoskoon vuoksi tutkimuksesta ei voi tehdä suuria johtopäätöksiä, mikä lähtötekniikka on yleisesti ottaen kaikkein nopein torjuttaessa heittäytymällä. Näin ollen kehittämisehdotuksena onkin tehdä tutkimukset isommalle määrälle maalivahteja sekä tutkia, kuinka korkea timing voi olla, että se on vielä hyödyllinen.