Kuntoutuksen seurantaprosessin tehostaminen työterveyshuollossa
Lehtonen, Suvi (2021)
Lehtonen, Suvi
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021120123045
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021120123045
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kehittää kuntoutuksen seurantaprosessia työterveyshuollossa, tavoitteena kuntoutujan nopeampi työhön paluu ja kustannushyöty niin yrityksille kuin yhteiskunnalle. Tavoitteena oli myös lisätä moniammatillista yhteistyötä. Opinnäytetyö tehtiin yksityiselle sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottajalle Suomessa ja se kohdennettiin työterveyshuollon yksikköön Saloon. Opinnäytetyö oli kvalitatiivinen eli laadullinen. Menetelmänä käytettiin palvelumuotoilua, joka soveltuu hyvin sosiaali- ja terveysalalle. Ryhmätapaamisia pidettiin kolme kertaa, johon osallistuivat työterveyshuollon moniammatillinen tiimi; työterveyslääkäri, -hoitaja, -fysioterapeutti ja työterveyspsykologi. Aineisto litteroitiin ja siitä tehtiin aineistolähtöinen analyysi. Teksti jaoteltiin asiasisällöille ja sisällöille annettiin koodit eli nimet. Analyysin jälkeen tehtiin mallinnus, jota voidaan myöhemmin testata käytännössä. Tulosten perusteella moniammatillisessa yhteistyössä on vielä kehitettävää. Asiantuntijat kuten työfysioterapeutti ja työterveyspsykologi tulisi ottaa aikaisemmin mukaan kuntoutuksen seurantaprosessiin. Työvalmentajan roolia pitäisi myös lisätä merkittävästi tulevaisuudessa. Tällä hetkellä työvalmentajan hyödyntäminen on melko vähäistä. Työterveysneuvottelut ovat olleet hyvin lääkärivetoisia ja tulosten perusteella jatkossa toivotaan työterveyshoitajien ja asiantuntijoiden suurempaa roolia sekä osallistumista. Koulutustarve nousee myös opinnäytetyön tuloksissa esille. Ammattilaisilla ja asiantuntijoilla on erilaiset koulutustarpeet. Tuloksissa tulee myös esille, että kuntoutuksen palvelujärjestelmästä ja erilaisista mahdollisuuksista toivotaan lisää tietoa. Palveluntuottajien infotilaisuuksia toivotaan myös tulevaisuudessa, jolloin kuntoutukseen ohjaaminen helpottuu. Koulutustarve ilmenee myös tietojärjestelmän osalta, jossa on toimintoja kuntoutuksen seurantaan. Digitaalisilla mahdollisuuksilla saadaan lisää joustoa ja tehokkuutta seurantaprosessiin, kun aina ei vaadita fyysistä läsnäoloa. Opinnäytetyön tulosten pohjalta voidaan todeta, että prosessien hallinnalla ja moniammatillisella yhteistyöllä voidaan nopeuttaa kuntoutujan työhön palaamista. Mitä aikaisemmin työhönpaluu toteutuu, sitä suuremmat säästöt saadaan niin yritystasolla, kuin yhteiskunta tasolla.